Vivamo on ollut tärkeä paikka lukemattomille ihmisille jo sadan vuoden ajan. Keskuksen 100-vuotisjuhlaa vietettiin Lohjalla 28.–31.7. eteenpäin katsoen.
”Talo, joka rakennetaan on oleva ylen suuri.” Tällaisen rohkaisun sai Karin af Björkesten eräältä ystävältään, kun hän viime vuosisadan alussa pohti rohkenisiko ostaa maa-alueen Lohjalta kesäpaikakseen. 28.7.1916 allekirjoitettiin kauppakirja, jolla yli 20 hehtaaria maata siirtyi hänen omistukseensa. Alue sai nimekseen Vivamo ja työnäyksi tuli perustaa raamattukoti Ruotsista ja Keski-Euroopasta saatujen vaikutteiden pohjalta.
Sata vuotta on kulunut ja hyvällä syyllä voidaan sanoa, että paikasta on tullut ylen suuri niin siellä käyneiden ihmisten määrässä kuin siinä millainen vaikutus siellä tehdyllä työllä on ollut. Vivamon perustajia kantoi vahva kutsumus, usko ja luottamus Jumalaan. Heidän työllään luotiin pohja monille merkittäville asioille.
– Karin af Björkesten ei kauppakirjaa katsellessaan varmaankaan osannut aavistaa, että Vivamon hankkiessaan hän loi paikan monille valtakunnallisestikin merkittäville asioille, Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma totesi juhlapuheessaan.
Vivamossa on pidetty esimerkiksi yli 200 rippileiriä, joilla on ollut noin 15 000 nuorta. Vivamo on ollut merkittävä monille hengellisille vaikuttajille maassamme. Raamattukylän esityksillä on ollut jo noin 105 000 katsojaa sen 11 toimintavuoden aikana. Alueella on kolme talkoilla rakennettua kirkkoa, Vivamossa käy vuosittain 25000 – 30 000 kävijää.
– Vivamon perustajien linjaukset työlle, raamattuopetus, rukous sekä ihmisten vastaanottaminen ja palveleminen, ovat edelleen tärkeitä tässä maailmassa, jossa kokemus vieraudesta on kipeä tunne monille. Tehtävämme on toimia niin, että tulevatkin sukupolvet voivat löytää täällä tulevaisuuden ja toivon, Saunaluoma sanoi.
Yksi Vivamossa rippikoulunsa käyneistä on TT, dosentti Kari Latvus, jolle rippikoulu viitoitti tietä uravalintaan. Hän pohti juhlatervehdyksessään Vivamon salaisuutta ja toi esille neljä seikkaa.
– Täällä on tehty rohkeasti omaa linjaa, keskitytty ydinasioihin eikä puututtu kirkkopoliittisiin kiistoihin. Seurakuntakeskeisyys, Vivamon rippileireillä nuoria on rohkaistu mukaan omaan seurakuntaansa. Keskeisiä työssä ovat olleet myös Raamatun opetus ja armosta avautuva, palveleva arjen kristillisyys
Vivamon nykyinen johtaja Leena Broman on samalla linjalla.
– Tehtävämme on palvella Jeesuksen esimerkin mukaan. Hän ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan. Kun palvelemme täällä käyviä ja työtovereitamme palvelemme Jumalaa.
– Etsimme uusia ohjelmasisältöjä ja uusia tapoja tehdä asioita. Entistä enemmän haluamme myös verkostoitua toisten saman arvopohjan omaavien tahojen kanssa. Yksi iso lähivuosien haaste on rakentaa keskukseen uusia tiloja.
Perustan Vivamon työlle Karin af Björkestenin kanssa loivat erityisesti Mary ja Karin Stråhle sekä tanskalainen Elisabeth Selmer, joka toimi Vivamossa vuosia raamatunopettajana. Juhlaviikonlopun aikana oli mahdollisuus nähdä Vivamon Raamattukyläteatterin esittämä Kädet-musiikkinäytelmä, joka kertoo Vivamon varhaisvaiheista siihen asti kunnes se 1950-luvun alussa lahjoitettiin Kansan Raamattuseuralle.
