Väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusten suuruuksien sopivuutta voidaan katsoa monelta kannalta. Oikean rangaistuksen löytyminen voi olla haastavaa.
Rangaistusten sopivuudesta nousi mediassa tänä keväänä keskustelua Tapanilassa tapahtuneen joukkoraiskauksen tuomioiden myötä. Kaksi joukkoraiskauksen tekijöistä sai vuoden ehdollisen tuomion, kolmas neljän kuukauden. Kahdelta syytetyltä syytteet hylättiin, sillä käräjäoikeuden mukaan he eivät osallistuneet raiskaukseen mitenkään.
Monen mielestä rangaistuksien olisi pitänyt olla kovemmat, eikä tuomion lieventämistä sen saaman julkisuuden takia ymmärretty. Vihreiden kansanedustaja ja Helsingin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Emma Kari kuitenkin epäilee, auttaisiko tuomioiden koventaminen mitään.
”Pidemmät tuomiot eivät saa aikaan muuta kuin syrjäytymistä. Kriminaalipolitiikan pitää pyrkiä ehkäisemään rikoksia, emmekä me ehkäise yhtään rikosta pidentämällä vankilatuomioita”, Kari totesi.
Kari sanoo ymmärtävänsä uhreja. Esimerkiksi oman lapsen raiskauksesta seurannutta raivoa, surua ja vihaa ei hänen mukaansa vie kuitenkaan mikään tuomio pois.
Tuomion kovuutta määrittäessä pitäisi sen sijaan miettiä, kuinka ehkäistä, ettei raiskausta tapahdu uudelleen. Ensimmäinen tuomio on tässä usein ratkaiseva, se määrittää Karin mukaan kumpaan suuntaan rikollinen jatkaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Tom Packalén työnskenteli aikaisemmin 20 vuotta poliisina. Hänen mielestään tuomiot ovat usein liian pieniä, ja ongelman ydin siinä ettei tuomioiden koko ankaruusskaalaa käytetä. Rikoksen tapahduttua arvioidaan sen törkeyttä, mutta Packalénin mukaan usein skaalan alimmasta neljänneksestä.
”En ymmärrä, mitä raiskaajan pitäisi tehdä, että tulisi täysi tuomio”, Packalén ihmettelee.
Siinä pitäisikö rikollista ymmärtää, olennaista Packalénin mukaan on haluaako rikollinen irti rikollisuudesta. Poliisina työskennellessään hän on auttanut useita ihmisiä, jotka haluavat jättää rikollisen elämän taakseen. Heitä kohtaan hän on myös valmis osoittamaan empatiaa.
Lähde: Valomerkki
