Viime vuonna Suomessa tuli poliisin tietoon toistakymmentä kirkkoon tai seurakuntataloon kohdistunutta murtoa.
Kirkoista ja seurakuntataloista lähti pitkäkyntisten matkaan useimmiten kolikoita, mutta myös kassakaappi, ehtoollisviini, kirkkohopeat, tietotekniset laitteet ja muu omaisuus kiinnostivat anastajia.
Tiedot perustuvat poliisiasiain tietojärjestelmään kirjattuihin rikosilmoituksiin. Kirkko- ja seurakuntatalomurtojen määrä on pysynyt tasaisena viime vuodet.
Poliisiylitarkastaja Jyrki Pelkonen seuraa Suomessa tapahtuvia omaisuusrikoksia Poliisihallituksen rikostorjuntayksikössä. Hän luonnehtii kirkko- ja seurakuntatalomurtoja harvinaisiksi. Harvinaisuuden taustalla Pelkonen näkee muun muassa pyhäkköjen hyvät murtosuojaukset.
– Kun murtosuojauksesta näkyy ilmoitustarra ovenpielessä, murtomiehet eivät tieten tahtoen mene kirkkoon, joissa arvokasta esineistöä ei muutekaan tyypillisesti säilytetä ja käsitellä.
– Kirkkohopeat eivät ole kovin myytävä kalusto mustassa pörssissä. Alamaailman varastetun tavaran kätkijät, luukuttajat, eivät varmasti ota mielellään kirkkohopeoita. Ne ovat niin helposti tunnistettavia esineitä.
Pelkonen arvioi, että myös kunnioitus kirkkoa kohtaan voi vaikuttaa murtojen vähyyteen.
Suomessa murtovarkaudet, ja omaisuusrikokset yleensäkin, ovat vähentyneet viime vuosina. Kun esimerkiksi vuonna 2010 tehtiin 3 800 asuntomurtoa, oli vastaava luku viime vuonna noin 3 500.
– Valvontatekniikan kehittyminen on lisännyt kiinnijäämisriskiä ja sitä kautta vähentänyt myös murtoja. Rikoksilla saavutettavaa taloudellista hyötyä haetaan uusin konstein, muun muassa nettipetoksin.
Kesäaika on edelleen murtovarkauksien sesonkia.
– Omaisuusrikoksista tehtyjen rikosilmoitusten määrä on kesäaikaan vähän suurempi kuin muulloin, Pelkonen sanoo.
Poliisin vinkit murtovarkauksia vastaan suojautumiseen ovat huolellisuus arvokkaan omaisuuden kanssa, asianmukaiset lukitukset ja tyhjilleen jätetyn kiinteistön pitäminen asutun näköisenä.
– Nykyään on saatavilla myös aika edullisesti erilaisia valvontajärjestelmiä ja arvokasta omaisuutta voidaan merkitä elektronisesti, jotta se voidaan myöhemmin jäljittää, poliisiylitarkastaja Jyrki Pelkonen sanoo.
