Kirjoittanut
Open Doorsin World Watch 2019 -listan (WWL 2019) mukaan 11 maassa esiintyy ”äärimmäisen vakavaa” kristittyjen vainoa. Vielä viisi vuotta sitten tähän luokkaan ylsi vain Pohjois-Korea.
Vaino on lisääntynyt vuodesta 2006 alkaen joka vuosi, vuoden 2012 jälkeen yhä kiihtyen. Osasyynä on digitaaliteknologia, joka mahdollistaa tiedonsaannin kaikkialta ja antaa samalla valtioille keinot valvoa kansalaisiaan entistä tiukemmin.
Analyytikot näkevät kerätyssä aineistossa kolme avaintrendiä:
1) Valtiojohtoisuus ja uskontoa säätelevät lait
Pohjois-Korea on 18. kerran World Watch -listan kärjessä. Se on maailman autoritäärisin valtio, jossa usko mihinkään muuhun kuin maan johtajaan on poliittinen rikos. Sama trendi näkyy myös muualla ja sitä edistää digitaaliteknologia, kuten kasvontunnistuslaitteet ja sirut.
Selvintä se on Kiinassa (sijalla 27), jossa uusi uskontosäännöstö tuli voimaan 1.2.2018. Se kieltää kaiken uskonnonopetuksen lapsille ja nuorille. Alle 18-vuotiaat eivät saa mennä kirkkoon.
Maaliskuussa 2018 presidentti Xi Jinpingin valtakautta jatkettiin määräämättömäksi ajaksi, ja Kiina julkisti ”Kiinalaisen kristillisyyden edistämisohjelman” vuosiksi 2018-2022. Presidentti Xi haluaa sosialistisen Kiinan, jossa ei ole muiden uskontojen tunnusmerkkejä ja jossa uskonto palvelee yhteiskuntaa ja kommunistipuoluetta.
Kirkoissa maan lippu on sijoitettava ylemmäksi kuin risti, messu alkaa kansallislaululla ja sisällä on yleisöön suunnatut valvontakamerat. Hallitus nimittää piispat. Raamattuja ei voi ladata eikä myydä sähköisiltä alustoilta. Hiljattain maailma sai tietää myös Xinjiangin uudelleenkoulutusleireistä. Monet niille lähetetyistä ovat kadonneet pysyvästi.
Samanlainen valtiojohtoinen painostus kohdistuu kristittyihin myös Vietnamissa (sijalla 20). Sekin pitää uskontoa sosiaalisena ongelmana ja mahdollisena kansallisena turvallisuusuhkana.
Myanmarissa (18) valtiojohtoisuuteen liittyy kansallismielisyys. Uskonto on etnisen syrjinnän väline. Yli 100 000 pääosin kristityn Karen-kansan jäsentä on pakolaisleireillä rajan takana Thaimaassa. Tuhansia on surmattu ja ainakin 120 000 ajettu kodeistaan Kachinin osavaltiossa. UWSA, Kiinan tukema Myanmarin suurin etninen miliisi, vaatii lähes kaikkien vuoden 1989 jälkeen rakennettujen kirkkojen purkamista.
2) Äärikansallismieliset hallitukset ja yhteiskunnat, joissa vähemmistökristittyjä pidetään ”muukalaisina”
Äärikansallismielisyys leviää. Vähemmistöt koetaan uhkana ja niihin kohdistuu syrjintää ja väkivaltaa. Kristityt nähdään ”länsimaisina” ja ”muukalaisina”.
Tätä agendaa ajetaan myös lainsäädännöllä. BJP-puolueen johtaman Intian (sijalla 10) hallituksen mukaan vain hindu voi olla intialainen. Kahdeksan 29 osavaltiosta on säätänyt muuhun uskontoon kääntymisen kieltävän lain. ”Vieraat” laitokset kuten kristityt koulut, sairaalat, orpokodit, hyväntekeväisyysjärjestöt ja kirkot joutuvat iskujen kohteiksi ja niitä suljetaan. Tänä vuonna kaikki Äiti Teresa -järjestön lastenkodit tarkastetaan, koska yhden lastenkodin nunnaa ja työntekijää syytetään lapsikaupasta.
Narendra Modin noustua pääministeriksi toukokuussa 2014 kristittyjen vaino on voimistunut jyrkästi. Viime vuonna ainakin 12 500 kristityn ja noin 100 kirkon kimppuun on todistettavasti hyökätty. Läheskään kaikki tapaukset eivät kuitenkaan tule tietoon.
Myös hindu- ja buddhalaisenemmistöiset naapurimaat, kuten Nepal (sijalla 32) ja Bhutan (sijalla 33) ovat huomanneet, että vetoaminen kansalliseen uskonnolliseen identiteettiin on tehokas keino lujittaa valtaa erityisesti maaseudulla.
Turkki (sijalla 26). Andrew Brunsonin tapauksen aikaan presidentti Erdoganin hallitus syytti Yhdysvaltoja yrityksistä heikentää Turkin valtiota. Erdogan on lietsonut äärikansallista mielialaa, mikä on lisännyt maan kristittyjen ongelmia. Turkki pitää kristinuskoa länsimaisena ja varsinkin evankelikaalisten katsotaan olevan sidoksissa Yhdysvaltoihin.
3) Radikaalin islamin leviäminen Lähi-Idästä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan
Kolmas WWL 2019 -listassa erottuva trendi on Lähi-Idässä asemansa menettäneiden islamistien siirtyminen mm. Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Siellä vallitseva heikon hallinnon, köyhyyden ja radikaali-islamin yhdistelmä on analyytikkojen mukaan yksi maailman tärkeimpiä turvallisuusuhkia.
Yksi uusista islamistiryhmistä on ISWAP, Nigerian Boko Haramista irrottautunut Länsi-Afrikan ISIS-haara, jonka strategiana on orjuuttaa kristittyjä naisia ja tyttöjä. Vuoden 2017 jälkeen islamistitaistelijat ovat vahvistuneet myös Egyptissä, Somaliassa, Libyassa ja Jemenissä.
Egyptissä (sijalla 16) on Lähi-Idän suurin kristitty väestö, koptit, joita arvioidaan olevan n. 10 miljoonaa. ISISin Siinain haara on heidän kimpussaan ja uhkaa hävittää heidät. Koptien vetoomukset hallitukselle ovat kuitenkin kaikuneet lähes kuuroille korville.
Somaliassa (sijalla 3) ISISiin liittyvä 200+ ryhmä on ottanut riveihinsä Irakista ja Syyriasta paenneita taistelijoita ja somalien islamistisen al Shabaab -ryhmän sotilaita. Somaliassa ei ole keskushallintoa, joten siellä voi rauhassa rakentaa islamilaista valtiota. Kristittyjä on vain joitakin satoja, ja varsinkin muslimitaustaiset kristityt ovat hengenvaarassa.
Libyassa (sijalla 4) ei ole yhtenäistä hallitusta, ja maa on edelleen äärimmäisen vaarallinen. Vaarassa ovat erityisesti Saharan eteläpuolelta saapuneet, Libyaan juuttuneet pakolaiset, joista moni on kristittyjä. Alueelle virtaa aseita, ja houkutteleva ihmiskauppa lisää järjestäytynyttä rikollisuutta. Alueella toimii lähes 30 väkivaltaista islamistiryhmää, joista useimmat ulottavat toimintaansa myös muihin maihin.
Lähes 29 miljoonan asukkaan Jemen (sijalla 8) on Afrikan, Lähi-Idän ja Aasian risteyskohdassa ja arabimaailman köyhin valtio. Maassa vallitsee sharia-laki ja islamistiset ääriryhmät hallitsevat. Useimmat kristityt ovat lähteneet, mutta jäljellä on pieni, kasvava syntyperäisten ja muslimitaustaisten kristittyjen kirkko. Sitä sota ja nälänhätä ei ole horjuttanut ja se palvelee yhteiskuntaa äärimmäisen vaarallisissa olosuhteissa.
Top 50-listan ulkopuolella on 23 maata, joissa on vakavaa vainoa (luokituksessa yli 41 pistettä). Näistä 18 on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Keski-Nigeriassa ilmastonmuutos ja aavikoituminen ovat johtaneet taisteluun maasta ja äärimmäiseen väkivaltaan, jota pääosin islaminuskoiset fulani-paimentolaiset kohdistavat alueen syntyperäisiin, usein kristittyihin maanviljelijöihin. Väkivallan asteella mitattuna Nigeria kilpailee tänä vuonna Pakistanin kanssa World Watch -listan kärkipaikasta.
Pieniä valopilkkuja kristityille
Pohjois-Korea: Maa on ollut World Watch -listan kärjessä vuodesta 2002, mutta Donald Trumpin ja Kim Jong Unin huippukokousta edeltäneet diplomaattien tapaamiset johtivat kolmen korealais-amerikkalaisen kristityn vapautumiseen Pohjois-Korean vankiloista.
Pakistan: Pakistanin ylin tuomari Mian Saqib Nisar piti oman henkensä uhalla lupauksensa käsitellä pakistanilaisen kristityn Asia Bibin vetoomuksen korkeimmassa oikeudessa. Nisar ja kaksi muuta tuomaria vapauttivat hänet sanoen, että syytös jumalanpilkasta oli tekaistu ja perustui valheisiin. Vapauttava päätös aiheutti kuitenkin massaprotesteja kaikkialla Pakistanissa, ja radikaalit islamistiryhmät vaativat sekä tuomareiden että Asia Bibin kuolemaa. Asia Bibi on teknisesti ”vapaa”, mutta edelleen hengenvaarassa eikä pääse lähtemään Pakistanista.
Egypti: 3700 kirkkoa odottaa rekisteröintiä vuoden 2016 lain mukaan. Elokuun loppuun mennessä niitä oli rekisteröity 220 ja lokakuun loppuun mennessä vielä 120, yhteensä siis 340. Tällä vauhdilla kaikkien rekisteröinti kestää kuitenkin 12 vuotta.
Alkuperäisartikkeli: World Watch Monitor .
