Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Vuoden kanttorille musiikki on lahjaa

 

Kuva: Pasi Hyvönen

Minna Raassina, 40, on valittu vuoden kanttoriksi.

– Koen palkinnon erityisesti tunnustuksena työlleni lähiesimieheni. Olen hyvin kiitollinen ja arvostan palkinnon korkealle, kertoo Savonlinnan johtavana kanttorina työskentelevä Minna Raassina.

Vuoden kanttorin musiikilliset juuret ovat hänen synnyinpitäjässään Kiihtelysvaarassa Pohjois-Karjalassa.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

– Kiihtelysvaara on ollut jotenkin kulttuurisesti vireä ja siellä on tiedostettu omaa paikallisidentiteettiä ehkä keskimääräistä vahvemmin. Siellä koottiin ensimmäinen suomalainen murresanakirjakin ja Suomen laajin paikallinen kansanlaulukokoelma.

Yksi tärkeä esikuva Raassinan musikkillisella tiellä on ollut Kiihtelysvaaran kanttori Valto Laamanen, jonka johtamassa lapsikuorossa Raassinakin aikoinaan lauloi.

– Valton ja diakonissapuoliso Anna-Liisan tapa pitää meitä lapsikuorolaisia tärkeinä ihmisinä ja esiintymistilanteiden itseoikeutettuina juhlavieraina edusti modernia ajattelua ja pedagogiikkaa.

Lapsiin liittyy myös Minna Raassinan mieluisin hengellinen laulu, joka on Onpa taivaassa tarjona lapsillekin.

– Se oli yksi ukkini lempilauluista. Sävelmä on kaunis ja sanoissa maalataan lapsenomaisen lohdullinen kuva siitä, mitä kuoleman jälkeen on edessä.

Suosikkivirren nimeäminen tuottaa Raassinalle vaikeuksia.

– Virsikirjamme on täynnä hienoja ja koskettavia virsiä. Mutta jos pitää nostaa yksi ylitse muiden, niin vahva ehdokas siihen on 270;  Paul Gerhardtin (san.) ja Johann Schopin (säv.) Enkö Herraa Jumalaani riemuvirsin kiittäisi. Gerhardtin runoihin on puettu toiveikkuutta ja lohdullista luottamusta Jumalan armoon ja huolenpitoon. Myös sävelmä on juhlallinen.

Minna Raassinan mielestä hyvä hengellinen musiikki syventää kristillistä armon, toivon ja lohdutuksen sanomaa.

– Pelkät sanat saattavat jäädä helposti järjen tasolle. Musiikki on enemmän tunteiden kieli.

Minna Raassinalle musiikki on rikas maailma.

– Se on lahja meille ihmisille, hän summaa.

Vuoden kanttorin nimeää Suomen Kanttori- ja urkuriliiton hallitus. Palkinto luovutettiin Raassinalle Urkuyö ja aaria festivaalin yhteydessä torstaina 11.8. Valinnan perusteluissa todetaan, että Minna Raassina on laaja-alainen muusikko, joka työskentelee kahdeksan kanttorin tiimin esimiehenä Savonlinnassa. Raassina on kanttorin työssään onnistunut yhdistämään esimiestehtävät taiteellisen työskentelyyn. Hän on luonut ja pitänyt yllä yhteyksiä kulttuurielämään niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Muusikkona Raassina on esiintynyt solistitehtävissä niin urkurina kuin laulajanakin. Minna Raassina on toiminut Savonlinnan johtavana kanttorina kymmenen vuotta.