Uusi laki laajentaa mahdollisuuksia etu- ja sukunimen valinnassa sekä selkiinnyttää seurakuntien ja maistraattien vastuunjakoa.
Uusi etu- ja sukunimilaki (946/2017) tulee voimaan 1.1.2019 ja korvaa nykyisen nimilain.
Muun muassa Kirkkohallitus tiedotti asiasta marraskuussa yleiskirjeessään.
Etunimien enimmäismäärä muuttuu uuden lain myötä, kun etunimiä voidaan antaa nykyisen kolmen sijasta neljä.
Nimenantovelvoitteen määräaika nousee kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen lapsen syntymästä.
Uuden sääntelyn mukaan etunimen ei tarvitse vastata kotimaista nimikäytäntöä, vaan se voi olla myös muusta nimikulttuurista peräisin, kunhan se on vakiintuneesti Suomessa käytössä.
Sukunimiä koskevassa sääntelyssä uutta on mahdollisuus muodostaa kahdesta eri sukunimestä sukunimiyhdistelmä.
Lapsen sukunimen valinnassa uusi laki lisää vanhempien vaihtoehtoja. Lähtökohtana on se, että lapsen sukunimi määräytyy vanhempien yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän perusteella.
Uuden sääntelyn mukaan lapsen sukunimi voi määräytyä myös vieraan valtion nimikulttuurin mukaisesti.
Etu- ja sukunimilaki lisää myös avioituvien mahdollisuuksia valita sukunimi tai sukunimiyhdistelmä.
Laissa on täsmennetty seurakunnan ja maistraatin vastuunjakoa ilmoitetun nimen lainmukaisuuden selvittämisessä. Periaate on, että seurakunnalla on velvollisuus siirtää epäselvä nimiasia maistraatin käsiteltäväksi.
Nimen lainmukaisuuden selvittäminen on ensisijaisesti kastavan papin tehtävä.
Väestörekisterikeskus ja maistraatit ovat valmistelemassa käytännön soveltamisohjeita maistraateille ja seurakunnille.
lähde: Kirkkohallituksen yleiskirje nro 16/2018