Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Woke-ideologia pyrkii hiljentämään kristityt ja konservatiivit

 

Woke on ollut viime vuosina tiiviisti esillä mediassa. Mistä ilmiössä on kyse? Markku Ruotsila ja Juha Ahvio käyvät läpi ideologian historiaa, tavoitteita ja suhdetta politiikkaan, mediaan ja sananvapauteen.

Woke-ideologia sai alkunsa Yhdysvaltojen akateemisissa piireissä jo 1930-luvulla. Sen aatepohjan muodostumiseen ovat vaikuttaneet tutkimusjohtaja ja dosentti Juha Ahvion mukaan muun muassa läntinen marxismi ja kriittinen oikeusteoria sekä sen sovellus kriittinen rotuteoria. Yksilötason sorrolta puolustamisesta siirryttiin 1970–1980-luvuilla vastustamaan yhteiskunnan rakenteissa olevaa systemaattista rasismia ja laista tuli väline vapauttaa sorretut ryhmät. Sanat ovat saaneet uusia merkityksiä eikä esimerkiksi rasismi tarkoita enää sitä, mitä se tarkoitti alun perin.

– On mielenkiintoista, miten niin äärivasemmistolainen teoria on päätynyt monin tavoin yhteiskunnan normiksi, jonka mukaan normitetaan asioita – varsinkin tällaisena aikana, jolloin vastustetaan niin voimakkaasti äärimielipiteitä, Ahvio sanoo.

IK-opisto neliöb. 21.10.-3.11.

Dosentti ja LCCIU:n professori Markku Ruotsila kertoo, että woke-ideologia sai 1970-luvulla jalansijaa myös yhdysvaltalaisissa kristillisissä kirkoissa, joissa korostettiin radikaalia vapautuksen teologiaa.

– Ajan saatossa marxilaiset ja vapautuksen teologian ajatukset ovat yhdistyneet suuriksi kokonaisuuksiksi, joita vanhat amerikkalaiset protestanttiset kirkot levittävät aktiivisesti.

Amerikkalaisen vasemmistomedian agenda

Woke vaikuttaa Yhdysvalloissa voimakkaasti politiikassa. Markku Ruotsilan mukaan Demokraattipuolue ajaa aatetta nykyään avoimesti. Republikaanit puolestaan haluavat pitää kiinni vanhasta kapitalistisesta järjestelmästä. Heidän woke-ideologiaa vastustavat presidenttiehdokkaansa ovat vahvoilla, koska tutkimusten mukaan enemmistö amerikkalaisista ei hyväksy wokea.

Juha Ahvio allekirjoittaa sen, että amerikkalaiset eivät niele noin vain woke-ideologian vaatimuksia. Monet ymmärtävät, ettei esimerkiksi Black Lives Matter -liikkeen kriittisen rotuteorian innoittama historiantulkinta ole totta.

– Asialla ei ole laajaa kannatusta ja sen takia sitä ajetaan juridisin pakkotoimin ja uhkauksin, mikä muuttaa koko systeemin totalitaarisemmaksi. Se aiheuttaa polarisaatiota ja taatusti myös konservatiivisen vastareaktion.

Suomessa amerikkalaisten woke-vastaisuus ei ole ollut juurikaan esillä mediassa. Dosentti ja LCCIU:n professori Markku Ruotsila sanoo sen johtuvan siitä, että suurin osa suomalaisesta mediasta lainaa kaiken suoraan yhdysvaltalaiselta vasemmistomedialta.

– Yhdysvalloissa nimenomaan vasemmistomedia levittää tätä sanomaa jatkuvasti, joka ikinen päivä. Niistä lähteistä suurin osa suomalaisen median raporteista otetaan – ja yleensä sanatarkasti, Ruotsila toteaa.

Väärin ajattelevilta saatetaan viedä elanto

Woke-aatteeseen liittyy läheisesti ns. cancelointi eli eri mieltä olevien vaientaminen esimerkiksi painostamalla sosiaalisessa mediassa ja jopa viemällä työpaikat. Juha Ahvio vertaa ideologian vaatimaa poliittista korrektiutta Neuvostoliiton kommunistisen puolueen linjaan.

– On aika erikoista, että tahot, jotka ovat kamppailevinaan rasismia vastaan ja ihmisoikeuksien puolesta, ovat niitä, jotka canceloivat eli käytännössä ovat valmiita viemään toisilta elannon, Ahvio ihmettelee.

– Historian väärällä puolella oleminen on pahinta mitä voi olla. Siksi niillä, jotka ovat historian oikealla puolella, on oikeus putsata pois niitä, jotka ovat väärällä puolella.

– Teoriassa woke ja poliittinen korrektius pyrkii siihen, että ei syrjitä joitakin vähemmistöjä, mutta käytännössä se on jotain ihan muuta. Se pyrkii hiljentämään kristityt ja konservatiivit ja pakottamaan kaikki uuden kielen käyttöön, jossa vain tietyt sanat ovat sallittuja, Markku Ruotsila sanoo.

Hän vertaa wokea uskontoon, joka tarjoaa kristinuskosta vieraantuneille amerikkalaisille ja muille länsimaisille nuorille uudenlaisen pelastuskäsityksen ja vaatii synnintunnustusta pahasta ”valkoisen miehen” ajattelumaailmasta.

”Sananvapautta täytyy puolustaa”

Woke-ideologia on rantautunut myös Suomeen ja on näkynyt esimerkiksi Päivi Räsäsen oikeusjutuissa. Juha Ahvio sanoo, että kyseessä on aatteellinen sota, jossa kaikki keinot ovat sallittuja.

Tutkimusjohtaja ja dosentti Juha Ahvion mukaan woke-ideologia pyrkii nujertamaan kristillisen kirkon sananvapauden. Kirkot toisaalta vallataan sisältä käsin, toisaalta konservatiivinen kristillisyys pyritään hiljentämään yhteiskunnassa.

– Tämä ideologia pyrkii nujertamaan kristillisen kirkon sananvapauden. Kirkot toisaalta vallataan sisältä käsin, toisaalta konservatiivinen kristillisyys pyritään hiljentämään yhteiskunnassa. Se johtuu siitä, että kristillisyyden nähdään olevan syypää rasismiin ja muihin pahoihin asioihin.

Sananvapauden ei pitäisi Ahvion mukaan olla vaarassa niin kauan kuin se on kirjattu perustuslakiin.

– Realismia on nähdä, että ne, jotka haluavat muuttaa sitä, tekevät kaikkensa, että suut menisivät tukkoon, tai että ihmiset pakotettaisiin oikeaan aatteeseen ja kielenkäyttöön.

– Tässä on kamppailutilanne, mutta konservatiivit eivät ole tätä aloittaneet eivätkä ole pyrkineet tällaiseen polarisaatioon. Konservatiivien täytyy kuitenkin pitää kiinni sananvapaudestaan ja kansalaisoikeuksistaan. Muuten olemme totalitaarisessa systeemissä. Sananvapautta täytyy puolustaa, Ahvio painottaa.

Markku Ruotsila uskoo, että polarisaatio jatkuu niin kauan kuin ihmisiä yritetään pakottaa mukautumaan woke-kieleen.

– Täytyy uskaltaa puhua suoraan itselle tärkeistä asioista. Ei se tee ihmisestä rasistia, fasistia tai homofoobikkoa. Länsimainen sivilisaatio häviää sinä hetkenä, kun enemmistö kansalaisista hiljennetään erilaisilla uhkauksilla, erottamalla työstä tai epäämällä heiltä maksuliikenne.

Millaiset tahot vaikuttavat woken lobbaamisen taustalla? Miten ilmiö näkyy Suomessa? Markku Ruotsila ja Juha Ahvio pureutuvat aiheeseen medialähetysjärjestö IRR-TV:n tuottamassa Ajassa-ohjelmassa.

_

Keskustelun ensimmäinen osa esitetään televisiossa antennikanavalla 16, tiistaina 19.9. klo 19.45 ja uusintana torstaina 21.9. klo 19.45. Ohjelma on katsottavissa tästä linkistä.

Keskustelun toinen osa esitetään antennikanavalla 16, tiistaina 26.9. klo 19.45 ja uusintana torstaina 28.9. klo 19.45. Ohjelma on katsottavissa myös Permanto-suoratoistopalvelusta.

 

Teksti: Elina Uusikylä