Kirjoittanut
Kristittyihin kohdistuva vaino on yhä hälyttävän yleistä yli seitsemässäkymmenessä maassa. Uusin World Watch -listaus heijastelee Kiinan valtiollisen kontrollin koventumisen lisäksi ääri-islamin nousua Sahelin alueella läntisessä Afrikassa.
Yhteensä satoja kuolonuhreja vaatineita iskuja kirkkoihin, hotelleihin ja kulkuneuvoihin Sri Lankassa, Filippiineillä sekä Egyptissä. Suljettuja seurakuntia Kiinassa. Murhia, sieppauksia ja kirkkorakennusten tuhoamisia Burkina Fasossa. Pidätyksiä ja ratsioita Iranissa.
Viime vuoden uutistapahtumat ilmentävät kristittyjen uskonnonvapauden tilaa maailmassa. 150 valtiota kattava World Watch List 2020 –tutkimus vahvistaa: vaino on äärimmäisen vakavaa, hyvin vakavaa tai vakavaa yhä 73 maassa.
”Kristittyjen vainon tilastollisen kasvun taustasyynä on kaksi trendiä. Ensiksi ääri-islamin innoittama terrorismi, joista esimerkkeinä Sri Lanka ja Burkina Fason tilanteet. Toisena globaalisti vaikuttava nationalismi, kuten Intian ja Kiinan kohdalla, joissa kristillisyys nähdään uhkana maiden kansallisidentiteetille”, kiteyttää Open Doorsin ulkosuhteista vastaava johtaja Miika Auvinen.
Kärkikymmenikkö ennallaan
Vuoden 2020 listauksen kymmenen kärkimaata ovat samat kuin edellisvuoden listauksessa. Vuonna 2019 kärkikymmenikköön noussut Intia pitää yhä kymmenennen sijansa. Intia on virallisesti sekulaari maa, mutta hindunationalistinen liikehdintä on jatkanut vahvistumistaan BJP-puolueen voitettua vaalit toistamiseen toukokuussa 2019.
Vakavinta vaino on yhä Pohjois-Koreassa, Afganistanissa sekä Somaliassa. Vuosien 2019 ja 2018 listauksien tavoin kristittyjen vainon on arvioitu olevan edelleen äärimmäisen vakavaa kaikkiaan 11 maassa. Erittäin vakavaksi vaino luokitellaan 34 maassa viimevuotisen 29 maan sijaan. Tilanne on kaiken kaikkiaan heikentynyt 50 kärkimaassa.
Ääri-islam vahvistuu Afrikassa
Yksi kristittyjen ahdingon yleistä syvenemistä selittävä ilmiö on ääri-islamin eri muotojen vahvistuminen Afrikan pohjoisosissa, erityisesti Saharan eteläpuolisella, Atlantilta Afrikan sarveen ulottuvalla Sahelin alueella. Militantti islam uhkaa kristittyjen lisäksi alueen valtioiden ja niiden hallinnon pysyvyyttä.
Keski-Afrikan maista vuoden 2020 listauksen sijoille 6, 7 ja 12 sijoitetut Eritrea, Sudan ja Nigeria ovat hätyytelleet kärkeä jo aiempina vuosina. YK:n tietojen mukaan Sudanissa vangittiin keväällä satoja kristittyjä presidentti al-Bashirin valtakauden päättymisestä huolimatta. Fulani-islamistien tekemät aseelliset iskut Keski-Nigerian kristityille alueille nostavat Nigerian väkivaltaa mittaavan pisteytyksen korkeimmalle mahdolliselle tasolle. Fulanit (fulbet) ovat yksi Sahelin alueen suurimmista etnisistä ryhmistä. Myös muun muassa Boko Haram on edelleen tappanut, siepannut ja raiskannut tuhansia nigerialaiskristittyjä. Teoista ei ole langetettu rangaistuksia.
Burkina Faso suurin nousija
Sahelin maihin lukeutuva Burkina Faso kaksinkertaisti väkivaltaista vainoa kuvaavat pisteensä nousten listauksen sijalta 61 sijalle 28. Maassa, jossa uskonnollisia konflikteja ei ole aiemmin juuri esiintynyt, vähintään 50 kristittyä tapettiin kirkkoihin ja kristillisiin kouluihin kohdistuneissa hyökkäyksissä. Tuhannet kristityt ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan.
Nousijoihin lukeutuvat Pohjois-Afrikan maista myös Marokko (sijalta 35 sijalle 26) ja Algeria (sijalta 22 sijalle 17). Algerian liki 130 000 kristitystä noin kolmasosa kuuluu Eglise Protestante d’Algerie -kirkon seurakuntiin. Niistä liki neljäsosa on vuoden aikana pakotettu lopettamaan toimintansa. Kirkolle ei ole myönnetty virallista asemaa, vaikka se täyttää maan lainsäädännölliset vaatimukset.
Kristittyjen tilanne on vaikeutunut myös ensimmäistä kertaa 50 kärkimaan joukkoon nousseessa Kamerunissa sekä sijalle 50 palanneessa Nigerissä. Näidenkin maiden sijoitusten nousun taustalla on ääri-islamin vahvistuminen.
Paine kasvaa Kiinassa
Yksi vuoden 2020 listauksen merkittävistä nousijoista on Kiina, jonka sijoitus kohosi sijalta 27 sijalle 23. Maan uudet uskontosäädökset rajoittavat maanalaisten kotiseurakuntien lisäksi myös valtion hyväksymien seurakuntien toimintaa.
Uskontoa ajetaan Kiinassa nykyisin voimakkaasti julkisen elämän ulkopuolelle; joitakin opettajia ja terveydenhoitohenkilökunnan edustajia tiedetään painostetun allekirjoittamaan asiakirja, jossa sanoudutaan irti uskonnollisesta vakaumuksesta. Myös kasvojentunnistusteknologiaan perustuva kansalaisten kameravalvonta laajenee maassa jatkuvasti.
Muista Afrikan ulkopuolisista maista listaussijoitustaan nostivat islamistien harjoittaman väkivallan vuoksi esimerkiksi Sri Lanka (sijalta 46 sijalle 30) ja Bangladesh (sijalta 48 sijalle 38).
Lisätietoja vuoden 2020 World Watch List -tutkimuksesta: Opendoors.fi/wwl
Lue lisää: Vuoden 2020 World Watch – lista: viisi kehityssuuntaa
