Kristittyihin kohdistuva väkivalta on yleistynyt monin paikoin. Vainon vakavuutta kuvaavat kokonaispisteet nousivatkin usean maan osalta uusimmassa World Watch List -raportissa.
Väkivallan syyt vaihtelevat. Taustalla voi olla itsevaltainen hallinto, mutta myös sisällisodan tai heikon hallinnon aiheuttama yhteiskunnan epävakaus.
Kirgisian vainopisteet nousivat WWL-raportin maista eniten, yli 7 pistettä. Maa kohosi listauksessa 14 sijaa aina sijalle 47. Kirgisia oli 50 kärkimaan joukossa viimeksi vuonna 2013. Suurin syy nousuun on kristittyihin kohdistuvan väkivallan raju lisääntyminen. Kirgisian baptistiliitto raportoi useista hyökkäyksistä, joissa paikalliset asukkaat kivittivät erään kristillisen järjestön toimistoa Karakulissa. Tavoitteena oli karkottaa järjestö pois alueelta.
Maaliskuussa 2024 valtion uskontoasioista vastaavan komission edustajat tunkeutuivat Pyhän Nikolauksen katoliseen kirkkoon Talasissa. Osa tunkeutujista oli aseistautunut. Ihmisiä estettiin poistumasta kirkosta ennen kuin kaksi slovakialaisnunnaa allekirjoitti lausunnon. Siinä he tunnustivat syyllistyneensä laittomaan käännytystyöhön ja oman ideologiansa levittämiseen.
Kirgisian nopeasti heikenneen uskonnonvapaustilanteen taustalla on presidentin ja hallituksen vuosia jatkunut pyrkimys keskittää valta itselleen. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin huhtikuussa 2024 julkaiseman raportin mukaan hallitus on tehostanut toimia julkisen kritiikin ja rauhanomaisen mielipiteiden ilmaisemisen tukahduttamiseksi. Kirgisian uudet lait edistävät kulttuuriperinteitä ja kansallisia arvoja, jotka on kuitenkin määritelty epämääräisesti. Tosiasiassa ne heikentävät oikeusvaltioperiaatteita ja rajoittavat sananvapautta. Lisäksi laveilla poliittisen toiminnan määritelmillä rajoitetaan yhdistymisvapautta.
Kirgisian naapurimaa Kazakstanin vainopisteet nousivat kolmella edelliseen WWL-raporttiin nähden. Vain neljässä muussa maassa muutos oli tätä suurempi. Kazakstanin listasijoitus nousi toiseksi eniten, yhdeksällä sijalla aina sijalle 38. Nousuun vaikuttaa etenkin kristittyihin kohdistuvan väkivallan lisääntyminen. Presidentti Nursultan Nazarbayevin johdolla maan hallinto kehittyi vuodesta 2010 lähtien yhä autoritaarisempaan suuntaan.
Edes Kazakstanin vuoden 2019 hallitsijavaihdos ei ole parantanut maan kristittyjen asemaa. Energian hinnan nousu aiheutti vuonna 2022 useissa kaupungeissa levottomuuksia, verisimpiä sitten Kazakstanin itsenäistymisen. Hallinto vaikuttaakin olevan huolissaan uusien mielenosoitusten mahdollisuudesta, joten poliisivoimat eivät jätä mitään sattuman varaan. World Watch Research -tutkimuslaitos sai ilmoituksia esimerkiksi poliisiratsioista kolmen rekisteröimättömän protestanttisen seurakunnan neljään jumalanpalvelukseen Kazakstanin eteläosissa.
Vähintään 20 protestanttikristityn naisen on raportoitu tulleen seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi uskonsa tähden. Yhtä moni protestanttinainen naitettiin vastoin tahtoaan muslimimiehelle. Luvut voivat tuntua pieniltä 20 miljoonan asukkaan Kazakstanissa, jossa kristittyjä on asukkaista neljännes. Protestanttikristityt ovat kuitenkin hyvin pieni vähemmistö. Ortodoksiseen valtakirkkoon vaino ei ilmeisesti yllä.
Sisällissodat riehuvat Jemenissä ja Myanmarissa
Jemen on kärsinyt sisällissodasta huthikapinallisten ja hallituksen joukkojen välillä jo vuodesta 2015. Saudi-Arabia ja Arabiemiraattikunnat tukevat hallitusta. Aselepo ei ole näköpiirissä ja laittomuus leviää maassa. Tilanne mahdollistaa painostuksen kristittyjä ja muita vähemmistöjä kohtaan.
Kristityt ovat vaarassa sekä huthikapinallisten hallitsemilla alueilla että kansainvälisesti tunnustetuilla hallituksen johtamilla seuduilla. Jemenin laki kieltää islamin hylkäämisen ja jumalanpilkan, mihin vedoten joitakin kristittyjä on pidätetty. Uusimman WWL-tutkimuksen raportointijaksolla viranomaiset pidättivät kristittyjä perusteenaan joko heidän uskonsa tai jonkun tahon tekemä väärä syytös. Pidätykset ovat osa kristittyihin kohdistuvaa häirintää.
Hamasin Israeliin lokakuussa 2023 tekemien iskujen jälkeen huthikapinalliset ovat lisänneet vaikutustaan. Kymmenet Jemenin kotiseurakunnat ovatkin joutuneet lopettamaan kokoontumisensa. Harvoilla maassa asuvilla ulkomaalaisilla kristityillä on laillinen vapaus harjoittaa uskoaan yksityisesti. Käytännössä vapaus ei ole vuosiin toteutunut sisällissodan takia.
Jemenin epävakaus heijastuu maan WWL-sijoitukseen. Sen vainopisteet nousivat kaikista maista toiseksi eniten, 4,6 pisteellä. Nousu selittyy pääosin kristittyihin kohdistuvan väkivallan kasvulla. Samalla Jemen kohosi WWL-raportin viidenneltä sijalta kolmannelle. Sitä vaarallisempia maita kristityille ovat vain Pohjois-Korea ja Somalia.
Myanmarin tilanne on ollut kaoottinen vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Yhä jatkuva konflikti armeijan ja opposition joukkojen välillä vaikuttaa maan WWL-sijoitukseen, joka kohosi neljä sijaa aina sijalle 13.
Myanmarin tilannetta vaikeuttavat eniten sisällissodan osapuolten toiminta, osapuolten hallitsemien alueiden siirtymät, erilaiset liittoumat, naapurimaa Kiinan vaikutus ja Bangladeshin rajan läheisyydessä olevien pakolaisleirien vaikeat olosuhteet. Sotatilan loppumisesta ei ole juuri toivoa. Tiettyjen maan alueiden turvallisuustilanne on erittäin huono. Rikokset ihmisyyttä vastaan ovat mahdollisia.
Myanmarin väestöstä noin kahdeksan prosenttia on kristittyjä. He elävät taistelujen keskellä niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Pelkästään Kachinin osavaltiossa yli sata tuhatta kristittyä on pakolaisleireillä, jotta he eivät tulisi hallituksen joukkojen tai Kachinin alueen kapinallisten tappamiksi tai pidättämiksi.
Myanmarin armeija on lisännyt hyökkäyksiä seurakuntiin, joiden se epäilee suojelevan kapinallisia. Pastoreita ja seurakuntalaisia on pidätetty. Heitä syytetään opposition joukkojen tukemisesta tai johtamisesta. Armeija on tehnyt mielivaltaisia hyökkäyksiä myös joissakin kristittyenemmistöisissä osavaltioissa. Etniset kapinallisjoukotkin ovat hyökänneet kristittyjä vastaan. Etenkin Myanmarin syrjäseutujen kristityt kokevat voimakasta painostusta, sillä hallituksen joukot epäilevät hanakasti heitä yhteyksistä oppositioon. Kristityt ovat myös vaarassa joutua huumekaupasta tai muusta laittomasta toiminnasta hyötyvien ryhmittymien hyökkäysten kohteeksi.
Väkivalta ei hellitä Afrikan Sahelin alueella
Afrikassa asuu enemmän kristittyjä kuin millään muulla mantereella. Jo vuosien ajan WWL-vainoraportti on osoittanut, että maanosan kristilliseen väestöön kohdistuva väkivalta lisääntyy. Saharan eteläpuolisten alueiden valtioiden pitkään jatkunut epävakaus on luonut valtatyhjiön, jonka omia etujaan ajavat islamistitaistelijat ovat täyttäneet.
Vuoden 2023 WWL-vainoraportin julkaisemisesta lähtien viidentoista Saharan eteläpuolisen alueen valtion väkivaltapisteet ovat lisääntyneet noin yhdellä vuosittain. Näistä valtiosta kolmessatoista väkivaltatilanne on äärimmäisen vakava, esimerkiksi Burkina Fasossa, Malissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Open Doorsin Nouse Afrikka -kampanja on vastannut osaltaan jo vuosia Afrikan kristittyjen hätään. Tavoite on pysyä maanosan kristittyjen tukena ja auttaa heitä olemaan suolana ja valona siellä, missä vaino on äärimmäistä. Kristittyjä autetaan, jotta he voivat elää uskoaan todeksi ja tehdä uudistuksia nousevaa sukupolvea varten. Kampanjan tavoitteiden toteutuminen riippuu maailman kristittyjen rukouksista ja aineellisesta tuesta.
Sudanin WWL-raportin kokonaispisteet kohosivat väkivaltapisteiden jyrkän nousun vuoksi kolmella pisteellä edellisvuoteen nähden. Nousu on neljänneksi suurin. Siihen vaikutti etenkin keväällä 2023 alkanut armeijan ja erilaisten sotilaallisten ryhmien välinen sisällissota. WWL-raportin listasijoituksessa Sudan kohosi kolme sijaa aina sijalle viisi.
49 miljoonan asukkaan maassa noin 8 miljoonaa ihmistä oli joutunut jättämään kotinsa ja siirtymään maan sisäiselle pakolaisleirille vuoden 2024 puoliväliin mennessä. Pakolaiskriisi on maailman suurin.
Uusimman WWL-raportin taustatutkimuksessa ilmeni, että Sudanissa murhattujen ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden kristittyjen määrä lisääntyi, samoin hyökkäykset kristittyjen koteihin ja yrityksiin. Kristittyjen painostus pahenee osin rasistisista syistä. Afrikkalaista alkuperäisväestöä vastaan hyökätään sekä heidän uskonsa että etnisen taustansa takia, mikä ei päde arabiväestöön. Kaikista taustoista tulevat sudanilaiskristityt elävät kaaoksen keskellä ilman pakomahdollisuutta. Sisällissodan osapuolet tulittavat, ryöstelevät ja ottavat kirkkoja haltuunsa.
Tšadin WWL-raportin kokonaispistemäärä on noussut vähintään kahdella jo viitenä peräkkäisenä vuotena. Maa sijoittuu uusimmassa listauksessa sijalle 49. Vain Kirgisian väkivaltapisteet nousivat Tšadia enemmän. Vuoden 2024 vaalit eivät ole vaikuttaneet poliittisiin jännitteisiin, heikkoon demokratiaan tai hallituksen jatkuviin taisteluihin aseellista islamistiryhmä Boko Haramia vastaan.
Väkivalta kristittyjä kohtaan leviää Tšadin valvomattomissa oloissa. Maata hallitaan armeijan asetuksin, joten kansalaisyhteiskunta ei voi juuri vaikuttaa hallituksen toimiin. Helmikuussa 2024 Tšadin turvallisuusjoukot surmasivat maan merkittävimmän oppositiojohtajan. Tšadin itäosien pakolaisleirit pullistelevat Sudanin sisällissodan pakolaisista. Niissä eletään keskellä humanitaarista kriisiä.
Tšadin kiristyvissä oloissa kristityt nähdään usein vastapuolen liittolaisina tai ulkomaisina agentteina.
Islamistiryhmät kuten Boko Haram ja aseistautuneet fulanipaimentolaiset käyttävät epävakaita oloja hyväkseen. Ne surmaavat, sieppaavat ja pakottavat ihmiset pois kodeistaan. Kristittyjen syrjintä voimistuu. Heillä ei ole oikeutta käyttää yhteisiä palveluja ja kohtelu työpaikoilla on epäoikeudenmukaista. Lisäksi kristityt kokevat eristämistä, valvontaa ja pelottelua.
Tšadin kiristyvissä oloissa kristityt nähdään usein vastapuolen liittolaisina tai ulkomaisina agentteina. Heidät pakotetaan jättämään kotinsa tai heidän omaisuuttaan tuhotaan. Tilanne on vaikea etenkin pääkaupunki N’Djamenan ulkopuolisilla alueilla, joissa kristittyjen täytyy radikaaliryhmien pelossa harjoittaa uskoaan salassa.
Nigeria erottuu Saharan eteläpuolisen alueen maiden joukosta siltä osin, että sen WWL-pisteet ovat lähes samat kuin vuosi takaperin. Tämä johtuu kuitenkin siitä, ettei kristittyjen tilanne maassa voi juuri heiketä. Nigeria on yhä yksi kristityille vaarallisimmista maista, jossa väkivallan määrä ja luonne on äärimmäistä. Maa sijoittuu WWL-raportissa sijalle seitsemän.
Syyt Nigerian tilanteeseen ovat selvät. Maan erityisen levottomissa pohjois- ja keskiosissa kristittyjä on enemmän kuin muilla alueilla. Radikalisoituneiden islaminuskoisten fulanipaimentolaisten aseelliset ryhmät hyökkäävät maanviljelijöiden kimppuun surmaten satoja, pääosin kristittyjä. Jihadistiryhmät, kuten Boko Haram ja siitä eronnut Länsi-Afrikan provinssin Isis-ryhmä, toimivat aktiivisesti Nigerian pohjoisissa osavaltioissa, joissa maan hallinnon valvonta on vähäistä. Kristityt joutuvatkin ryöstelyn, seksuaalisen väkivallan ja tienvarsisurmien kohteeksi. Myös lunnaiden toivossa tehtävät sieppaukset ovat lisääntyneet viime vuosina.
Väkivalta on levinnyt maan eteläisiin osavaltioihinkin. Uusi jihadistiterroristiryhmä Lakurawa on alkanut toimia Nigerian luoteisosissa. Sen aseistus on kehittynyttä. Lakurawa liittyy laajempaan al-Qaidan malilaistaustaiseen kapinallisryhmään nimeltä Jama’a Nusrat ul-Islam wa al-Muslim (JNIM).
Afrikan ihmisoikeustilannetta tarkkailevan Observatory for Religious Freedom in Africa -järjestön vuoden 2024 raportin mukaan Nigeriassa surmattiin vuosina 2020–2023 yli 30 000 siviiliä. Heistä kristittyjä oli yli 22 000 ja muslimeja reilut 8000, vaikka Nigeriassa kristittyjä ja muslimeja on suunnilleen saman verran. Truth Nigeria -järjestön mukaan jouluna 2023 yli 3000 fulanimilitanttia surmasi ainakin 295 kristittyä 38 kylässä yhden osavaltion alueella.
Nigerian uusi presidentti Bola Ahmed Tinubu pyrki vuonna 2023 parantamaan kristittyjen tilannetta. Tavoite oli ohjata turvallisuusjoukot estämään tehokkaammin kristittyjä vastaan tehtyjä ihmisoikeusrikkomuksia. Tilanteen kohenemisesta ei kuitenkaan ole löydetty juuri todisteita vuoden 2025 WWL-raportin tarkastelukauden aikana. Pääsiäissunnuntaina 2024 Kaduna-osavaltion kyliin hyökättiin. Vaikka armeijalla on alueella raskasta aseistusta, uutismedioiden tavoittamat todistajat kertoivat, ettei hallitus tehnyt mitään uhrien suojelemiseksi.
Moni seurakunta elää eristyksissä
Vainon mittaaminen vaikeutuu, jos maassa ei enää ole virallisia kristillisiä seurakuntia. Algerian vainotilannetta kuvaava kokonaispistemäärä laski vuoden 2025 WWL-raportissa kaksi pistettä edellisvuoteen verraten, sillä maan protestanttiset seurakunnat pakotettiin lopettamaan näkyvä toimintansa. Tämä pienensi väkivaltaisen vainon pistemäärä, vaikka Algerian kristittyjen kohtaamat muut painostusmuodot toisaalta lisääntyivät. Oikeudenkäyntiä ja tuomiota odottavien kristittyjen määrä on maassa korkeimmillaan.
Kristityt pitävätkin Algeriassa matalaa profiilia välttääkseen syytteet, jotka perustuvat muun uskonnon kuin islamin harjoittamista koskevaan lainsäädäntöön. Hallinto on kokeillut monia erilaisia painostusmuotoja heikentääkseen seurakuntia ja etenkin verkossa tapahtuvaa kristinuskon harjoittamista. Painostus ja seurakuntien sulkemiset ovat pakottanut monet Algerian kristityt erityksiin.
Kristittyjen eristäytymistä ja seurakuntien toiminnan vähenemistä tapahtuu useissa muissakin maissa. Esimerkiksi Libyan pieni kristittyjen yhteisö toimii hyvin varovaisesti, jotta se välttäisi vuoden 2023 maaliskuussa koetun ratsian toistumisen. Tuolloin useita kristittyjä pidätettiin.
Syyriassa seurakuntien ryöstely väheni jonkin verran uusimman WWL-raportin tarkastelukaudella edellisvuoteen nähden. Kasvava rikollisuus, korruptio ja uskontoon perustuva syrjintä sekä poliittinen epävakaus herättävät kuitenkin maan kristityissä pelkoa. Tilanne on johtanut maastamuuttoon, jonka seurauksena alkukirkon syntyalue uhkaa tyhjetä kristityistä. Seurakuntien toiminnan väheneminen ja heikkeneminen haastaa alueen kristittyjen tulevaisuuden.
Afganistanissa seurakunta elää syvällä maan alla.
Israelin ja Hamasin välillä vuonna 2023 alkaneen sodan varjossa elävät kristilliset yhteisöt ovat tuhon partaalla Gazassa ja Länsirannalla. Väkivaltaisuuksissa on tapettu vähintään 33 Gazan kristittyä ja useimmat asuinrakennukset on tuhottu. Länsirannalla Israelin viranomaiset ovat kiristäneet aiempia rajoituksiaan esimerkiksi tiukentamalla seurakuntia koskevia matkustusrajoituksia. Moni kristitty perhe on muuttanut tai yrittää muuttaa pois alueelta.
Afganistanissa seurakunta elää syvällä maan alla. Taleban-hallinnon viranomaisten murskattavaksi ei ole juuri jäänyt näkyvää kristillistä toimintaa. Toisaalta kristittyihin kohdistuvien hyökkäysten todentaminen on hankalaa, kun seurakunnat toimivat eristyksissä.
Kiinassa seurakuntien melko avoimen toiminnan aikakausi alkaa olla vain muisto. Aikoinaan hallituksen jossain määrin sietämät rekisteröimättömät seurakunnat ovat nyt laittomia. Yhä uusia säädöksiä astuu voimaan ja viranomaiset kiristävät menettelytapojaan. Valtion hyväksymät seurakunnatkin ovat kiristyvän ideologisen painostuksen alla. Pastorit käyvät uusien lakien velvoittamana läpi uudelleenkoulutusjaksoja, joiden oppien mukaan heidän tulee opettaa seurakunnissa. Lasten kristillinen kasvatus on kielletty. Pienet seurakunnat pakotetaan yhdistymään suurempien kanssa, jolloin niiden valvonta helpottuu. Toinen vaihtoehto on mennä maan alle, kokoontua kotiryhminä eristyksissä.
Kiinassa valvontakoneisto on maailman kehittynein, mutta valvonta lisääntyy muissakin autoritaarisissa maissa. Näiden maiden kristityt varautuvat tilanteeseen harjoittamalla uskoaan yhä varovaisemmin myös verkossa. Tilanteen ymmärtäminen on tärkeää Open Doorsille, sillä järjestön keskeinen tehtävä on vahvistaa seurakunnan jäljellä olevia jäseniä kaikkialla (Ilm.3:2), jotta nämä voivat yhä loistaa Kristuksen valoa kutsunsa mukaisesti.
Meksiko erottuu Latinalaisen Amerikan maista
Meksikon uusimmassa WWL-raportissa saama kokonaispistemäärä (71) on ennätyksellisen korkea. Nousua edellisvuodesta on 2,4 pisteen verran. Korkeisiin pisteisiin vaikuttaa eniten kristittyihin kohdistuvan väkivallan lisääntyminen. Meksikon pisteet nousivat useilla vainon osa-alueilla, mutta väkivaltapisteet (14,6) nousivat enemmän milloinkaan aiemmin. Ne ovat myös korkeammat kuin muissa Latinalaisen Amerikan maissa. Vuoden 2025 WWL-raportin 50 kristitylle vaarallisimman maan joukossa Meksiko on ainoa maanosansa maa, jonka sijoitus vainolistalla (31.) nousi. Nicaragua on listan 30. ja Kuuba 26. maa. Edellisen kerran Meksikon tilanne oli näin heikko vuonna 2005.
Järjestäytynyt rikollisuus on Meksikossa suuri huolenaihe. Keskenään taistelevat kartellit hyökkäävät usein etenkin rauhaa edistäviä ja apua uhreille tarjoavia seurakuntien johtajia ja kristillisiä järjestöjä vastaan. Viimeisimmän WWL-raportointikauden aikana uskonsa tähden tapettujen ja siepattujen kristittyjen määrä kasvoi. Myös kristittyjen koteihin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvat hyökkäykset lisääntyivät.
Kulunut vuosi 2024 oli Meksikossa yleisesti ottaen aiempia väkivaltaisempi. Maassa järjestettiin vaalit, joita edeltävissä hyökkäyksissä ainakin 37 ehdolla eri tehtäviin ollutta henkilöä tapettiin ja satoja loukkaantui. Vaikka hyökkäyksiä ei suunnattu erityisesti kristittyjä kohtaan, tilanne heikensi entisestään seurakuntien uhattua asemaa.
Hyvää kehitystä Indonesiassa, Kolumbiassa ja Nicaraguassa
Rajuin väkivalta kristittyjä kohtaan lieveni Indonesiassa jonkin verran uusimman WWL-raportointikauden aikana. Vuosi sitten kristittyihin kohdistuvan väkivallan taso oli äärimmäinen, nyt hyvin vakava. Raportoidut kristittyjen surmat ja hyökkäykset seurakuntiin vähenivät. Indonesian kokonaispistemäärä laski siinä määrin, että maa putosi WWL-raportin listauksen 42. sijalta sijalle 59.
Kolumbiassa toimii edelleen hallitusta vastustava sissiliike. Lisäksi joukko rikollisjärjestöjä taistelee keskenään alueiden ja huumekaupan hallinnasta. Rikollisjärjestöjen väkivalta kohdistuu niihin, jotka koetaan uhaksi aluehallintapyrkimyksille. Tämä koskee myös heikossa asemassa olevia ihmisiä auttavia seurakuntia.
Sissijoukot ja huumekauppiaat solmivat helmikuussa 2024 väliaikaisen aselevon. Kristittyihin kohdistuva väkivalta vähenikin Kolumbiassa jonkin verran uusimman WWL-raportin tarkastelujakson aikana. Maan väkivaltapistemäärä on yhä tasoltaan äärimmäinen, mutta laski, sillä uskonsa tähden surmattujen kristittyjen määrä väheni. Myös Kolumbian kokonaispistemäärä laski kahdella. Maan sijoitus vainolistalla (46.) putosi peräti kahdellatoista.
Nicaraguan kristittyjen kokema väkivalta on yhä ennennäkemättömän vakavaa, mutta hyvääkin kehitystä on. Uusimmassa WWL-raportissa Nicaraguan kokonaispistemäärä nousi noin pisteellä, mutta listasijoitus (30.) on ennallaan. Nicaraguan itsevaltainen presidentti Daniel Ortega pyrkii murtamaan kaiken oppositiotoiminnan. Koska seurakuntien johtajat lukeutuvat äänekkäimpiin hallituksen vastustajiin, he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa mahdollisten kostotoimien suhteen.
Nicaraguan Kristittyjen tilanne olisikin voinut heiketä entisestään ilman Yhdysvaltojen ja Kanadan vuonna 2024 maan hallitukselle määräämiä omaisuutta ja matkustamista koskevia sanktioita. Pohjois-Amerikan maat liittyivät näin Euroopan unionin vuonna 2022 Ortegan hallinnolle asettamaan pakoteohjelmaan. Tavoite on, että Ortega vahvistaisi ihmisoikeuksia ja demokratiaa Nigaracuassa.
Elokuussa 2022 Ortegan hallinto pidätti piispa Rolando José Álvarezin. Hänet tuomittiin 26 vuodeksi vankilaan Nicaraguan vastaisen informaation levittämisestä, hallituksen vastustamisesta ja tottelemattomuudesta. Piispa vapautettiin kuitenkin 11 kuukauden jälkeen, samoin niin ikään vangittuina olleet pastorit ja papiston jäsenet. Piispa menetti kuitenkin kansalaisuutensa ja hänet karkotettiin maasta.
Hengellisten johtajien vapauttamista voidaan pitää hyvänä uutisena, vaikka Nicaraguasta karkotettiinkin viimeisimmän WWL-raportointijakson aikana 94 kristittyä, etupäässä pappeja. Katolisen The Pillar -järjestön mukaan pappeja on karkotettu vuoden 2018 jälkeen arviolta 110, mikä vastaa noin 15 prosenttia Nicaraguan katolisista pastoreista.