Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Yhä useampaan avoimeen kirkkoherran virkaan ei saada yhtäkään hakemusta, diakoniatyössä joka kymmenes on vailla kelpoisuutta

 

Diakoniatyöntekijöiden Liitto ry:tä luotsaa toiminnanjohtaja Tiina Laine, joka on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja diakonissa.

Kolme työntekijäliittoa on ilmaissut vakavan huolensa siitä, että Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon on koronapandemian jälkeen syntynyt syvä ja paha työvoimapula.

Toiminnanjohtajat AKI-liitoista, Diakoniatyöntekijöiden Liitosta sekä Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijoista ovat yksimielisiä siitä, että kirkon kiinnostavuus työnantajana on heikko.

Yhteisessä kannanotossaan liittojen edustajat toteavat, että hakijoita virkoihin on vain muutamia, jos ollenkaan, ja kirkollisen alan harjoittelupaikkoja ei saada täytettyä. Tehtäviä joudutaan hoitamaan sijaisilla, joilla ei ole tehtävän edellyttämää kelpoisuutta.

IK-opisto neliöb. 21.10.-3.11.

Kirkko menettää yhä nopeammin nykyisiä työntekijöitään muille työnantajille.

”Yhä useammin on tilanteita, joissa avoinna olevaan virkaan ei ole yhtään hakijaa. Ratkaisuna seurakunnat käyttävät määräaikaisia sijaisia, joilla ei ole tehtävään pätevöittävää koulutusta.”

”Tilanne on erityisen vaikea diakonia- ja nuorisotyössä. Diakoniatyössä jopa joka kymmenes viranhaltija on vailla kelpoisuutta. Nuorisotyöntekijöiden pulaa helpotetaan siirtämällä lastenohjaajia nuorisotyön virkoihin ilman, että lastenohjaajat koulutettaisiin nuorisotyönohjaajiksi.”

Papeista alkaa olla muiden Pohjoismaiden tapaan pulaa.

”Jokaiseen seurakuntapastorin virkaan oli vielä 10 vuotta sitten useita kymmeniä hakijoita sijainnista riippumatta. Nyt hakijoita ei riitä – kaksinumeroisia hakijamääriä nähdään vain silloin, kun pappisvihkimystä vailla olevat teologian maisterit otetaan haussa huomioon.”

”Kirkkoherranvirkojen suhteen tilanne on vaikein; yhä useampaan virkaan ei saada yhtään hakemusta. Tilanne on tyydyttävä ainoastaan kirkkomusiikin alalla, jolla hakijoita virkoihin on toistaiseksi riittänyt.”

Kannanotossa tuodaan esiin kirkon heikot heikot urakehitysmahdollisuudet, johtajuuden puutteesta johtuvat seurakuntien työilmapiiriongelmat sekä heikko taloustilanne, joka on johtanut siihen, että kirkon tehtäviä hoitaa yhä pienempi työntekijäjoukko.

”Samaan aikaan toimintaympäristö on muuttunut niin, että työntekijöille on tullut uudenlaisia viestinnällisiä ja hallinnollisia vastuita ilman, että työtehtäviä on muutoin vähennetty.”

”Kirkon palkat ovat korjaavista toimenpiteistä huolimatta jääneet merkittävästi jälkeen muusta yhteiskunnasta. ”

Liitot patistavat kirkkoa aktiivisesti markkinoimaan itseään työnantajana ja parantamaan työntekijöiden työoloja.

”Rakenneuudistuksessa kirkolliskokous on paljon vartijana.”

”Työ, jolla ei ole minkäänlaisia rajoja, ei ole tätä päivää. Hengellisessä työssä on – aivan kuin muussakin työssä – otettava käyttöön työaika, joka ehkäisee kohtuutonta rasitusta.”

Kannanoton ovat allekirjoittaneet toiminnanjohtajat Jussi Junni AKI-liitot ry:stä, Tiina Laine Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL ry:stä ja Arja Lusa Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry:stä.

AKI-liitot on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton liittoyhteisö.