Helsingissä käydään messuissa useammin kuin aikaisempina vuosina. Vuonna 2014 kävijämäärät kasvoivat yhdeksällä tuhannella kävijällä.
Vaikka kirkkoon kuuluu nykypäivinä yhä harvempi, ainakin Helsingissä yhä useampi käy viikoittain messussa, keskimäärin 1,8% seurakuntien jäsenmäärästä. Vuonna 2013 jumalanpalveluksissa kävi noin 480 000 ihmistä. Viime vuonna määrä oli noussut yhdeksällä tuhannella. Syitä on monia.
– Ihmisillä on hengellinen nälkä ja moni löytää siihen vastauksen messusta, arvioi Kirkkohallituksen asiantuntija Terhi Paananen.
“Jumalanpalvelus ja ehtoollinen ovat pitkäaikaisia lääkkeitä, jotka pitäisi ottaa säännöllisesti, jotta ne toimisivat kunnolla”
Eniten kävijöitä on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan messuissa. Seurakuntalaisista 6,5% käy säännöllisesti jumalanpalveluksessa. Erityisen suosittuja ovat Tuomasmessu sekä Agricolamessu, jossa käy runsaasti etenkin nuoria aikuisia.
Tuomiokirkoseurakunnan kirkkoherra Matti Poutiainen kertoo Valomerkin haastattelussa olevansa tyytyväinen kävijämäärän kasvuun ja uskovansa sen olevan merkki seurakunnan työn onnistumisesta. Viikottaisia kävijöitä hän toivoisi silti olevan enemmän. “Jumalanpalvelus ja ehtoollinen ovat pitkäaikaisia lääkkeitä, jotka pitäisi ottaa säännöllisesti, jotta ne toimisivat kunnolla”, Poutilainen korostaa.
Seurakunnat uudistuvat
Muiksi syiksi Paananen mainitsee seurakuntien messuissaan tekemät uudistukset. Esimerkiksi kirkkokahveja järjestetään aiempaa enemmän, jolloin yhteisöllisyys seurakunnassa korostuu.
Helsinkiä laajemmassakin mittakaavassa toimintatavat ovat muuttuneet: seurakuntalaisia otetaan Paanasen mukaan aiempaa enemmän mukaan messun järjestämiseen.
– Tavallisinta on, että Seurakuntalaiset ovat mukana käytännön tehtävissä kuten jakamassa virsikirjoja, keräämässä kolehtia tai lukemassa tekstejä tai esirukouksia. Joissain seurakunnissa he osallistuvat myös messun suunnittelemiseen tai rukousaiheiden valitsemiseen. Työntekijän rooli on vaihtumassa tekijästä mahdollistajaksi, Paananen kertoo.
”Messu on seurakunnan yhteinen, yhdessä valmisteltu ja vietetty”
Kävijämäärät eivät ole tavoite
Paananen kuitenkin painottaa, että kävijämäärän kasvu ei ole seurakunnissa pääosassa. Tärkeää,on messun valmistaminen hyvin: ajatuksella ja rukoillen. Se saattaa tehdä seurakuntalaisille messusta käynnistä miellyttävämmän kokemuksen ja moni saattaa tulla uudestaan.
– Jumalanpalvelusten painopiste on vihdoin siirtymässä sinne, missä sen pitäisikin olla: Messu on seurakunnan yhteinen, yhdessä valmisteltu ja vietetty.
Lähde: Valomerkki.fi
Kuvat: Dennis Jarvis /flickr.com, Wikimedia commons
