Kirjoittanut
Tulkinnallisuudet vähenevät. Uskonto katsotaan nyt laissa yksiselitteisesti yleishyödylliseksi toiminnaksi.
– Ei lainkaan vastustavia ääniä. Ei edes valiokunnassa – käsittämätöntä, kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) ihmettelee uudistuneen rahankeräyslain läpimenoa eduskunnassa lopulta melko kevyesti.
Eduskunta hyväksyi rahankeräyslain muutoksen viime torstaina. (Aiempi uutinen lakimuutoksen vaikutuksista tässä).
Suomessa on kuutisensataa vapaakristillistä seurakuntaa, jotka toimivat yhdistyslain puitteissa. Näiden seurakuntien kolehtikäytäntö on viime vuosina aiheuttanut harmaita hiuksia niin yhteisöissä kuin poliisihallituksessakin.
Yhdistykset ovat seurakuntien kokouksissa keränneet kolehtia nojaten yleishyödyllisten yhdistysten oikeuteen suorittaa varainhankintaa yleisissä kokouksissa, joissa rahankeruu on ollut sallittua ilman lupaa. Poliisihallitus alkoi kuitenkin viime vuosina tulkita kokoukset yleisötilaisuuksiksi, joissa rahankeräys vaatii rahankeräysluvan.
– Yksi positiivisimpia asioita uudessa rahankeräyslaissa on maininta, että uskonnollinen toiminta on yleishyödyllistä. Käsitettä ei ole laissa selvennetty eikä rajattu, mikä vähentää tulkinnan mahdollisuutta, Antero Laukkanen kuvailee.
Yhdistyseurakunnat olivat veitsenterällä juuri yleishyödyllisyys-käsitteen vuoksi. Poliisihallitus kyllä katsoi lähtökohtaisesti uskonnollisen toiminnan olevan yleishyödyllistä toimintaa, mutta vasta uudistuvan lain myötä uskonto lopullisesti pääsee yleishyödyllisyyden ”suojaan”.
Huolellinen valmistelu
Seurakuntien piirissä ”kolehtien vapautuminen” sai aikaan riemunkiljahduksia. Sosiaalisessa mediassa oli paljon kommentteja, joista kuvastui helpotus asian vaivattua monia paikallistason toimijoita jo vuosien ajan.
”Nyt voi taas kerätä kolehtia ilman pelkoa laittomuudesta”, eräs keskustelija iloitsi Facebookissa.
– Korostan, että tämä on selkeä helpotus koko kolmannen sektorin yhdistysten toimintaan. Muutkin kuin yhdistysseurakunnat ovat kohdanneet haasteita rahankeräyslupien saamisessa, Antero Laukkanen sanoo.
Lakihankkeet, joissa kristilliset yhteisöt jotenkin näkyvät taustalla, eivät ole olleet järin menestyksekkäitä viime vuosina. Omantunnonvapaus-kansalaisaloite, jolla ajettiin hoitohenkilökunnalle oikeutta kieltäytyä suorittamasta aborttia, äänestettiin salissa nurin murskalukemin 163-33. Pitkälti kristillisissä piireissä koottu vasta-aloite sukupuolineutraalille avioliittolaille painettiin niin ikään unohduksiin selvin numeroin 120-48.
Miksi ilmapiiri oli rahankeräyslain muutoksessa lopulta näin hyvä – olkoonkin, että lakimuutos jumiutui jo kerran vuonna 2015 vaalien alla, kun SDP alkoi hangoitella tuolloisen sisäministerin Päivi Räsäsen (kd) ajamaa muutosta vastaan?
– Uskon, että lain valmistelu on nyt hyvin huolellista. Eri osapuolia kuultiin erittäin hyvin. En tällä kaudella muista toista lakihanketta, jossa näin kattavasti olisi kuultu eri kansalaisjärjestöjä, Antero Laukkanen sanoo.
Päättyvällä vaalikaudella lakimuutos oli ensin sisäministeri Paula Risikon (kok) peukalon alla, nyttemmin sisäministerinä toimi Kai Mykkänen (kok). Mykkänen kiitti erikseen lain esittelyssä Laukkasta omistautumisesta lakihankkeelle.
Vaikka laki nuijittiin valmiiksi aivan istuntokauden loppumetreillä, ei Laukkanen ollut huolissaan sen läpimenosta.
– Tiesin, että tarkalle se tulee menemään.
Yleensä pitkin vaalikautta syntyneitä lakihankkeita urakoidaan eduskunnassa kauden päättyessä valmiiksi. Laki tulee näillä näkymin voimaan vuodenvaihteessa, vaikka aluksi sen oli tarkoitus tulla voimaan jo syksyllä.
