Kirjoittanut
Yhdysvaltain kristillinen oikeisto tulee tulevina vuosikymmeninä kutistumaan, mikäli se ei pelaa korttejaan oikein
Kun Donald Trump vuosi sitten astui presidentinvirkaan, hänellä oli takanaan konservatiivikristittyjen vahva tuki.
– Jopa 81 prosenttia evankelisista kristityistä kannatti Trumpia, sanoo dosentti Markku Ruotsila, joka on tutkinut Yhdysvaltain kristillistä oikeistoa eli sitä yleensä protestanttisista kristityistä muodostuvaa joukkoa, joka äänestää republikaanista puoluetta ja haluaa, että kristilliset ja raamatulliset arvot saisivat ohjata poliittista päätöksentekoa.
Vaikka Trumpia pidettiin yleisesti kristillisen oikeiston keskuudessa Hillary Clintonia parempana ehdokkaana, vaalien alla kuultiin myös soraääniä – ja tyytymättömyys on mielipidemittausten mukaan kasvussa.
– Joulukuussa tehty kysely osoitti, että presidentin kannatus evankelisten kristittyjen joukossa on noin 62 %.
– Alusta alkaen on ollut paljon varausta hänen elämäntapaansa ja esiintymistyyliään kohtaan, Ruotsila kertoo.
Kristillinen oikeisto on profiloitunut suuren yleisön silmissä vastustajana: milloin aborttien, milloin samaa sukupuolta olevien avioliittojen, milloin evoluutioteorian.
Kristillistä oikeistoa kannattavien evankelisten kristittyjen arvot ovat tutkimusten mukaan kuitenkin muuttumassa muun yhteiskunnan mukana.
– George W. Bushin aikaan liikkeessä tapahtui sukupolvenvaihdos. Nuorempi polvi kokee vanhan agendan liian kapeana. Abortti- ja avioliittokysymyksen rinnalle on tullut muitakin asioita ja esiintymistyyli on muuttunut vähemmän hyökkääväksi.
– Tutkimukset osoittavat, että myös evankelisten usko on alkanut ohentua. Esimerkiksi niiden osuus, jotka uskovat, että myös muihin uskontoihin kuuluvat voivat pelastua, on kasvanut. Jotkut myös hyväksyvät samaa sukupuolta olevien liitot, vaikka vastustaminen onkin edelleen suurinta tässä ryhmässä.
LUTERILAISET KATSOVAT SIVUSTA
Kristilliseen oikeistoon lukeutuvat järjestöt koostuivat pitkään ainoastaan protestanttisiin tunnustuskuntiin, esimerkiksi baptisti-, helluntai- tai presbyteerikirkkoihin kuuluvista kristityistä.
1990-luvulla alettiin moraalikysymyksissä tehdä yhteistyötä myös roomalaiskatolisten kanssa, vaikka teologisia erimielisyyksiä löytyykin.
– Parikymmentä vuotta sitten alettiin järjestää konsultaatioita eri katolilaisten ja evankelisten ryhmien välillä, Ruotsila kertoo.
– Katolilaiset ovat Yhdysvalloissa hyvin jakautuneita ja viime vuosina on perustettu paljon Roomasta erillään olevia katolisia kirkkoja. Nykyinen paavi on yrittänyt heikentää Amerikan katolilaista kristillistä oikeistoa aika tavalla ja siirtänyt sen johtajia mitättömiin tehtäviin.
Luterilaisuus ei ole kristillisen oikeiston sisällä erityisen vahva toimija.
– Päälinjan suurin luterilainen kirkko eli ELCA (Evangelical Lutheran Church in America) on kyllä poliittinen, mutta vasemmalla puolella.
Suomalaisille tunnustuksellisille luterilaisille tuttu LCMS (Lutheran Church Missouri-Synod) on puolestaan uskollinen luterilaiselle regimenttiopille, jonka mukaan uskonto ja politiikka tulee pitää erillään toisistaan. Kirkkokuntana se pidättäytyy ottamasta kantaa politiikkaan, vaikka monet sen jäsenet kannattavatkin kristillisen oikeiston pyrkimyksiä.
AMERIKASSA USKONNOTONKIN USKOO
Suuri osa amerikkalaisista mieltää itsensä nykyään uskonnottomiksi.
– Tämä ryhmä on noussut hyvin nopeasti melko suureksi, ja se on nykyään lähes yhtä suuri kuin uskonnollisten ryhmä, Ruotsila kertoo.
Uskonnoton amerikkalainen on silti harvoin ateisti. Suurin osa määrittelee itsensä uskonnottomaksi, koska ei halua kuulua mihinkään järjestäytyneeseen kirkkokuntaan. Suuri osa ”uskonnottomista” rukoilee, uskoo Jeesukseen pelastajana – ja käy silloin tällöin kirkossa.
– Kulttuurisesti Yhdysvalloissa on hyvin vaikeaa olla ateisti. Presidentti Eisenhower sanoi 1950-luvulla, että Yhdysvalloissa vain syvä uskonnollisuus voi menestyä poliittisesti, mutta sillä ei ole niinkään väliä, mikä se uskonto on.
– Suurelle enemmistölle on tärkeää, että ehdokas on avoimesti ja näyttävästi uskonnollinen ja käy kirkossa. Se, mikä on uskonnon sisältö, ei ole niin tärkeää, Ruotsila selittää.
LATINOT RATKAISEVAT PELIN
Monet konservatiiviset kristityt kokevat, että Trumpin Amerikassa on helpompi hengittää kuin Obaman kaudella.
Silti tälläkin hetkellä korkein oikeus pohtii esimerkiksi sitä, rikkooko kristitty leipuri perustuslakia kieltäytyessään leipomasta kakkua homoparin häihin.
– Pohdinnan alla on myös se, voiko avioliittoluvan antava osavaltion viranomainen evätä luvan homoparilta, Ruotsila valottaa.
Ruotsila uskoo, että tulevaisuudessa kristillisen oikeiston merkitys Yhdysvaltain politiikassa tulee vähenemään, koska ryhmittymä on jo nyt hyvin epäyhtenäinen. – ja lisäksi liian valkoinen.
– Pidemmällä aikavälillä valkoisten eurooppalaisten osuus amerikkalaisesta väestöstä tulee pienenemään hyvin paljon. On ennustettu, että jo 2040- tai 2050-luvulla enemmistö olisi ei-valkoinen.
Kristillisen oikeiston tulevaisuuden tulevat ratkaisemaan latinot ja heidän äänestyskäyttäytymisensä.
– He ovat perinteisesti demokraatteja, mutta toisaalta arvokysymyksissä hyvin konservatiivisia. Republikaanien täytyy saada tämä ryhmä taakseen, mikäli he aikovat menestyä jatkossa.
Vaikka Väli- ja Etelä-Amerikasta muuttava väestö on maahan tullessaan katolilaista, tutkimukset osoittavat, että jo seuraava tai viimeistään kolmas sukupolvi on säännönmukaisesti evankelinen.
– He muuttavat usein etelän evankelisiin osavaltioihin ja muuttoprosessiin ikään kuin kuuluu, että halutaan omaksua myös ympäröivä kulttuuri ja uskonto.
