Kirjoittanut
Edullinen, hyvä ateria ja päiväohjelma vetävät senioreita kristillisiin toimintakeskuksiin ja seurakuntaan. Yksinäinen lähtee liikkeelle, löytää seuraa ja virkistyy. Uusimpien joukossa tätä tarjoaa Kauniaisissa Suomen Raamattuopisto, joka juuri käynnisti Torstaikammarinsa.
Monet seurakunnat ja kristilliset toimintakeskukset tarjoavat tiloissaan tiettyinä arkipäivinä edullisen lounaan, paikoin jopa ilmaisen.
Esimerkiksi Forssan seurakuntatalolla höyryää kuuden euron noutopöytä eläkeläisille joka arkipäivä. Vapaaehtoiset vievät lounaan niille, jotka eivät itse pääse paikalle. Emäntä Ulla Luukkala pitää toimintaa monella tapaa mielekkäänä:
– Seniorit voivat paremmin, kun nauttivat runsaan, lämpimän ja terveellisen aterian, mutta yhtään vähempiarvoista ei ole se, että he saavat ruokailuun tullessaan liikuntaa ja virkistävää seuraa.
– On ollut antoisaa seurata, miten kävijät ovat aidosti alkaneet välittää ja huolehtia toisistaan. Yksinäiset ovat saaneet ystäviä. Monille on tullut tarve etukäteen ilmoittaa minulle, jos eivät hetkeen pääse vaikka sukulointimatkan vuoksi – ettei kukaan turhaan huolestuisi.
Luukkalasta on puhuttelevaa, miten seniorit ovat pienestäkin niin tyytyväisiä ja ilmaisevat kiitollisuuttaan. Yksi heistä jopa muutti varta vasten seurakuntatalon lähelle päästäkseen osalliseksi tästä arkilounaasta.
Kauniaisissa Suomen Raamattuopisto aloitti senioreille suunnatut Torstaikammarinsa maaliskuun alussa. Toiminta liittyy juuri käynnistyneeseen Ollaan Ihmisiksi! -lähimmäispalveluhankkeeseen, jonka päätavoite on lievittää vanhusten yksinäisyyttä.
Torstaikammarissa vietetään yhteistä päivähetkeä torstaisin kello 10.30-13. Kammarissa voi kahvitella ja ruokalassa nauttia omakustanteisen lounaan. Lisäksi kello 13 luvassa on maksutonta tuolijumppaa, lukupiiriä, terveyteen liittyviä alustuksia, käsillä tekemistä, kirjailijavieraita tai asiantuntijaluento.
Ollaan Ihmisiksi! -hanketta johtava Elina Lamminmäki kertoo, että seniorit ympäri Suomen kaipaavat sitä, mitä ihan jokainen: ihmistä vierelleen.
– Olennaista ei ole se, kuka on auttaja ja kuka autettava, vaan kohtaaminen. Jokaisella on jotain jakamisen arvoista.
