Kirjoittanut
Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtajana jatkava Sari Essayah painottaa, että aitoon uskonnonvapauteen kuuluu myös oikeus vaihtaa uskontoa.
Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä valitsi 12.11. kansanedustaja Sari Essayahin (kd.) jatkamaan puheenjohtajanaan ja nimesi uudeksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok.).
Uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän tarkoituksena on edistää mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden toteutumista Suomessa ja kansainvälisesti. Ryhmä on toiminut loppusyksystä 2015 alkaen. Siihen kuuluu jäseniä kuudesta eri eduskuntaryhmästä. Uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä on lähettänyt vetoomuksia kansainvälisiin uskonnonvapautta koskeviin tapauksiin ja järjestänyt kotimaassa tapaamisia ja tilaisuuksia.
Ryhmän tähän saakka merkittävimpänä aikaansaannoksena Sari Essayah pitää sitä, kuinka se onnistui vaikuttamaan tulkintaan varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksesta. Opetushallitus antoi 2018 uudet ohjeet varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksesta. Niiden mukaan varhaiskasvatuksen tulee olla uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta.
– Kunnissa yksittäiset virkamiehet alkoivat tehdä päätöksiä, joissa päiväkotien kaikenlainen yhteistyö seurakuntien kanssa lopetettiin. He vetosivat siihen, että Opetushallitus on käskenyt näin, Essayah kertoo Uudelle Tielle.
Uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä kutsui Kirkkohallituksen ja Opetushallituksen koolle. Opetushallitus totesi, ettei tällainen joidenkin kuntien jyrkkä tulkinta ollut ohjeiden tarkoittama ajatus eikä katsomuskasvatus voi olla varhaiskasvatuksessa tiukemmin rajattua kuin perusopetuksessa, jossa Suvivirsi ja joulukuvaelma on todettu osaksi suomalaista kulttuuria.
– Tältä pohjalta Opetushallitus loi uudet tarkennetut ohjeet, joiden mukaan esimerkiksi joulukirkko on mahdollinen edelleen, jos rinnakkainen ohjelma on huolehdittu.
Selviäisikö kantasuomalainenkaan turvapaikanhakijan kuulustelusta?
Uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä on kantanut myös huolta kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden uskonnonvapaudesta.
– Miten varmistetaan, että henkilö, joka hakee uskonnollisen vainon takia turvapaikkaa, tulee ymmärretyksi prosessin aikana? Meillähän on sosiaalisessa mediassakin levinnyt joitain näitä kysymyspatteristoja, joissa punnitaan vakaumuksen aitoutta, ja sanoisin että kantasuomalaisella keskivertokristitylläkin olisi työ ja tuska selvitä niistä kristinuskon sisältöä koskevista kysymyksistä.
Sari Essayahin mukaan ryhmä oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että Maahanmuuttovirastoon saatiin uskontoasiantuntija.
Parhaillaan käynnissä olevia tapauksia Essayah ei halua tässä vaiheessa kommentoida, jotta lopputulos ei vaarannu.
Uskonnonvapauteen kuuluu myös oikeus vaihtaa uskontoa
Sari Essayahin mukaan uskonnon- ja omantunnonvapaus joutuu useimmiten uhatuksi silloin, jos yhteiskunnassa eivät toteudu ihmisoikeudet.
– Ja se on totta myös toisin päin: jos uskonnon- ja omantunnonvapaus toimii yhteiskunnassa, todennäköisesti myös kaikki muutkin ihmisoikeudet ovat hyvällä tolalla.
Essayah haluaa painottaa, että uskonnonvapauteen kuuluu myös oikeus vaihtaa uskontoa ilman, että siitä koituu henkilölle seuraamuksia.
– Valitettavasti esimerkiksi monissa islamilaisissa maissa todetaan, että voit olla ihan vapaasti islaminuskoinen, mutta jos haluat vaihtaa uskontoa, sitä ei hyväksytä, Sari Essayah toteaa.
