Huhtikuussa Yhdysvaltoihin järjestetyn opintomatkan tuloksia käytiin läpi viime viikolla.
Viime viikolla Kirkon Ulkomaanapu, Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto sekä sisäministeriö kutsuivat uskonnolliset yhteisöt ja kansalaisyhteiskunnan edustajat suunnittelemaan keinoja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi Suomessa.
Rauhanvälitysverkoston ja sisäministeriön edustajia vieraili huhtikuussa Yhdysvalloissa tutustumassa paikallisiin keinoihin ekstremismin ennalta ehkäisemisessä. Viime viikon tiistaina ja keskiviikkona opintomatkan tuloksia käytiin läpi yhteisissä tilaisuuksissa.
Rauhanvälitysverkoston päällikkö Aaro Rytkönen kertoo matkan osoittaneen muun muassa, että Suomessa on toteutettu monia asioita onnistuneesti:
– Helsingin poliisin Ankkuri-tiimi tavoittaa nuoria, USKOT-foorumi on olemassa ja yksittäisiä tapahtumia, kuten rauhankävelyitä järjestetään eri kaupungeissa. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää erityisesti nuorisojärjestöjen, viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen välillä. Uskonnollisia yhteisöjä tarvitaan erityisesti uskonnollisen vastanarratiivin esittämiseen.
Konkreettisesti Rytkönen näkee parannettavaa siinä, että viranomaisten ja uskonnollisten yhdistysten välillä olisi selvä yhteys.
– Lähiöpoliiseiden on tutustuttava moskeijoihin. Uskonnollisten yhteisöjen on tuettava toinen toisiaan. Seurakuntien edustajien on tavattava enemmän islamilaisten yhdyskuntien edustajia. Tavataan normaaleissa tapahtumissa, kuten poliiseiden ja nuorten keskinäinen jalkapallo-ottelu, kutsutaan viranomaisia ja seurakuntien edustajia iftar-aterialle. Keskinäinen yhteistyö on olennainen osa myös väkivaltaisen ekstrimismin ennaltaehkäisyä, hän selventää.
Ilmiö koskettaa myös kristittyjä perheitä
Myös teemasta puhuminen on Rytkösen mukaan tärkeä osa radikalisoitumisen ennaltaehkäisyä. Syytteet eivät saisi kuitenkaan kohdistua mihinkään yhteen tiettyyn ryhmään.
– Nuorten joukko, joka on altistunut äärisanomalle ja vie tätä väkivaltaisin keinoin eteenpäin, on erittäin heterogeeninen. Tiedämme, että ilmiö koskettaa myös kristittyjä perheitä. Vaikka kaikkea ei voi selittää syrjäytymisellä, niin meidän on otettava käyttöön kaikki keinot; myöskin syrjäytymistä ennaltaehkäisevät keinot, Rytkönen selittää.
Mikä sitten saa nuoren radikalisoitumaan väkivaltaisesti?
– Ilmiö on erittäin moninainen eikä ole mahdollista sanoa, mikä saa nuoren lopulta toteuttamaan ajatuksiaan. Radikaalit ajatukset eivät nimittäin ole nekään rikos ja ihminen saa miettiä näitä asioita. Ongelmaksi se muodostuu vasta sitten, kun hän alkaa viemään muutoksia eteenpäin väkivalloin. Siksi on panostettava ennaltaehkäisyyn. Syrjäytymiseen liittyvät kysymykset ovat usein pääosassa. Samoin se, että nuori kokee ettei hän saa ääntään kuuluviin. Kolmanneksi, jos nuori kokee, että hänet on ajettu nurkkaan, silloin vaihtoehdottomuus voi johtaa ikäviin lopputuloksiin. Näin on käynyt esimerkiksi maahan yksin tulleiden nuorten kanssa, jotka ovat ajautuneet pikkurikollisten joukkoon ja sen seurauksena heidän tulevaisuutensa Suomessa voi olla uhattuna.
Yhteistyö viranomaisten ja yhteisöjen välillä tulisi Rytkösen mukaan olla tiivistettynä luontevaa, jokapäiväistä ja luottamusta rakentavaa.
– Yhdysvalloissa tutustuimme poliisien ja nuorten väliseen yhteistyöhön. He järjestivät yhteisen päivän, jossa paikalliset koulun opettajat, poliisit ja nuoret itse kertoivat opintojenohjaukseen, liikuntaan, terveyteen ja muihin jokapäiväisiin kysymyksiin liittyvistä asioista. Tässä yhteydessä käytiin lävitse myöskin sosiaalisen median uhkia ISIL-propagandan näkökulmasta. Tässäkin tilanteessa olisi hyvä muistaa, että mitä enemmän viestiä ”nuorilta nuorille” saadaan, sen parempi, hän päättää.
