Kirjoittanut
Tämänvuotinen Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorille, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla.
Keräystuotosta ohjataan 40 prosenttia HelsinkiMissiolle ja Suomen evankelis-luterilaisille seurakunnille nuorten hyväksi tehtävään työhön. Maailman katastrofialueiden nuorten auttamiseen suunnataan 60 prosenttia tuotosta. Apu menee perille Kirkon Ulkomaanavun työn kautta.
Vuoden 2024 Yhteisvastuu-piispa Kaisamari Hintikka korostaa aikuisten vastuuta nuorten yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä. Hän sanoo, että on tärkeää estää kiusaamisen ja ulkopuolelle sulkemisen yleistyminen nuorten keskuudessa ja tunnistaa tilanteet, joissa nuori jää ulkopuolelle.
– Nuorten hyvinvoinnin tukemisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen pitää olla koko yhteiskunnan prioriteettien kärjessä – ei vain periaatteen, vaan myös käytännön toimien tasolla. Tähän tarvitaan eri toimijoiden – esimerkiksi kunnan, koulujen, järjestöjen ja seurakuntien – vahvaa yhteistyötä. Nuorten ja lasten lisäksi tukea tarvitsevat myös heidän perheensä, niin että oireiden lisäksi voidaan puuttua myös pahoinvoinnin juurisyihin ja ehkäistä syrjäytymistä. Nuoret tarvitsevat tukea nuorina, ei ainoastaan tulevaisuuden aikuisina, sanoo Kaisamari Hintikka.
Yksinäisyys ja elämänhallinnan menettäminen on ahdistava, yksilöllinen kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä. Tällä hetkellä yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoista noin 14 prosenttia kokee yksinäisyyttä. Joka neljännellä nuorella ei ole porukkaa, johon kokisi kuuluvansa eikä yhtään läheistä ystävää.
Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 20 prosenttia kohdistetaan HelsinkiMissiolle, jonka valtakunnallinen School to Belong -ohjelma auttaa kouluyhteisöä ympäri Suomen tunnistamaan ja lievittämään nuorten kokemaa yksinäisyyttä sekä tarjoaa työkaluja yksinäisyyteen puuttumiseen. Ohjelma tekee yksinäisyyden vähentämisestä koko koulun yhteisen asian. Nuorten kriisipiste tarjoaa matalan kynnyksen ammatillista keskusteluapua.
Yksinäisyyden vähentämiseksi tarvitaan koko yhteisön panos
Kriisipisteen ammattilaisen kanssa autettava voi puhua mistä tahansa hänelle tärkeästä aiheesta – kriisistä elämässä, oman tai läheisen hyvinvoinnin huolista tai yksinäisyydestä. Keskusteluapua voi saada kasvokkain Helsingissä ja ympäri Suomen etäyhteyksin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Avunsaanti ei vaadi lähetettä tai diagnoosia.
Nuorten kriisipisteen päällikkö Heidi Rouhiainen HelsinkiMissiosta toteaa yksinäisyyden olevan meille kaikille tuttu tunne. Kaikki tuntevat joskus yksinäisyyttä ja tunnistavat sen, mutta pitkittyessään se on haitallista.
– Yksinäisyyttä tuntevista nuorista 42 prosenttia ei koe pystyvänsä vaikuttamaan yksinäisyyteen. Nuorten kriisipiste tarjoaa keskusteluapua yksinäisyyteen. Myös kouluyhteisöllä on tärkeä tehtävä tarjota nuorille turvallinen paikka opetella sosiaalisia taitoja ja konkreettisia keinoja puuttua yksinäisyyteen. Jokainen nuori ansaitsee kokea kuuluvansa yhteisöön.
School to Belong -ohjelmassa koulutetaan koulujen henkilökuntaa ottamaan yksinäisyys puheeksi. Yksinäisyyden ratkaisemisessa tarvitaan koko yhteisön panosta eikä sitä saa jättää yksin yksinäisyyttä kokevan vastuulle.
Koulutusta ja tukea kriisialueiden nuorille
Kirkon Ulkomaanavun (KUA) työllä tuetaan humanitaarisen avun muodossa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä maailman katastrofien keskellä. Avustustarpeiden syitä ovat useimmiten luonnonkatastrofit (kuivuus, tulvat, myrskyt, maanjäristykset), aseelliset konfliktit ja äkilliset suuret onnettomuudet.
– Kirkon Ulkomaanapu jatkaa työtään periksiantamattoman toivon hengessä ja edistäen modernin kehitysyhteistyön parhaita periaatteita. Koulutus sekä yrittäjyyden ja toimeentulon mahdollisuuksien edistäminen ovat kestävän kehityksen ytimessä myös isojen globaalien haasteiden ja rahoitusleikkausten keskellä, sanoo KUA:n toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.Tämänvuotisessa keräyksessä esitellään erityisesti KUA:n avustustyötä Ugandassa, joka on yksi maailman eniten pakolaisia asuttavista maista. Ugandassa asuu yhteensä 1,5 miljoonaa pakolaisena maahan tullutta ihmistä. Heistä kolmasosa on kotoisin vuosikymmenien konfliktin runtelemasta Kongon demokraattisesta tasavallasta.Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä Ugandassa kuudella pakolaisasutusalueella. Koulutushankkeiden avulla parannetaan koulutuksen saatavuutta rakentamalla uusia ja turvallisia luokkahuoneita, järjestämällä kouluun paluuseen kannustavia kampanjoita ja lisäämällä tietoa koulutuksen tärkeydestä sekä jakamalla oppimateriaaleja ja hygieniapakkauksia. Tukemalla lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja tarjoamalla ammatillista koulutusta mahdollistetaan pakolaisina saapuneille nuorille valoisampi tulevaisuus ja kestävä toimeentulo.
