Tutkimukset suomalaisten nuorten yksinäisyydestä kertovat karua viestiä. Yksinäisyys saattaa aiheuttaa vakavia haittoja sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle, ja johtaa jopa itsemurhaan.
– Tutkimusten mukaan yksinäisyys on ennenaikaiselle kuolemalle suurempi riskitekijä kuin ilmastonmuutos tai ylipaino, Turun yliopiston apulaisprofessori Niina Junttila sanoo siteeraten amerikkalaista neurotieteen professoria John Cacioppoa.
Suomessa jopa viidennes lapsista ja nuorista kokee jonkinasteista yksinäisyyttä. Noin joka kymmenennelle se jää pidempiaikaiseksi, voimakkaaksi ja hyvinvointia haittaavaksi olotilaksi, toteaa Junttila. Hän on luennoimassa Palveluoperaatio Saappaan vapaaehtoistyöntekijöiden valtakunnallisilla päivillä ensi lauantaina Partaharjun toimintakeskuksessa. Vapaaehtoistyöntekijöiden päiviä vietetään 22.-24.9.2017 teemalla ”Lasten ja nuorten yksinäisyys – miten Saapas voi auttaa”.
Viikonlopun yhteydessä Palveluoperaatio Saapas tarttuu osaltaan toimeen nuorten yksinäisyyden kitkemiseksi kouluttamalla 60 uutta vapaaehtoista auttamaan nuoria. 45 vuotta täyttäneessä Palveluoperaatio Saappaassa toimii tällä hetkellä noin 600 vapaaehtoista aikuista ilman palkkaa. Työtä tehdään usean erilaisen työmuodon kautta, ja sen periaatteena on mennä sinne, missä nuoret ovat.
Ahdistava ja tuskallinen kokemus
Nuorten suosimalla Demi-nettisivustolla nuoret itse kuvaavat kipeitä tuntojaan yksinäisyydestä esimerkiksi näin:
”Haluaisin muuttaa itteäni että musta tykättäis.”
”Tuntuu että kaikki aina jättää mut ja kaikki kyllästyy muhun. Haluaisin muuttaa itteäni että musta tykättäis, mutta en vaa tiiä että mitä pitäs tehä. En vaa näköjää riitä omana ittenäni. Vihaan tätä maailmaa, must ei tunnu yhtään et kuuluisin tänne.”
Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetissä kehotetaan vanhempia puuttumaan nuoren yksinäisyyteen, vaikka nuori ensin väittäisikin, ettei yksinäisyys ole ongelma. Nuoren kokemus yksinäisyydestä voi todellisuudessa olla hyvinkin ahdistava ja tuskallinen. Ryhmän ulkopuolelle jääminen ja hylätyksi tuleminen viiltävät syviä jälkiä erityisesti murrosikäisen nuoren itsetuntoon. Vanhempien tarjoama aito huomio, kuunteleminen ja tuki ovat merkittäviä auttamiskeinoja, vaikka ne eivät voikaan korvata nuorten välistä ystävyyttä.
Yksinäisyydellä on vakavia seurauksia
Niina Junttila on tutkinut lasten ja nuorten yksinäisyyttä Turun yliopistossa useissa monitieteisissä tutkimushankkeissa ja kirjoittanut aiheesta kirjan Kavereita nolla. Hänen kertomansa mukaan nuorten kokemasta yksinäisyydestä ja pahoinvoinnista suuri osa on hetkellistä ja ohimenevää. Erityisen huolestuttavaa on kuitenkin se, että vajaalla kymmenellä prosentilla yksinäisyys jatkuu vuodesta, tilanteesta ja kontekstista toiseen.
Yksinäisyyteen liittyy monia hyvin vaikeita ilmiöitä ja sen seuraukset voivat olla vakavia. Sekä Suomessa tehdyt että kansainväliset tutkimukset yksinäisyydestä kertovat samaa karua viestiä: yksinäisyys linkittyy muun muassa pelkoihin, ahdistuneisuuteen, sosiaaliseen fobiaan, masennukseen, itsetuhoisuuteen ja toteutuneisiin itsemurhiin. Yksinäisyys voi sairastuttaa sekä mielen että kehon, sillä sen on todettu vaikuttavan jopa immuunipuolustusjärjestelmään, sydämen toimintaan ja aivojen hormoni- ja stressinsäätelymekanismeihin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2017 toteuttamasta kouluterveyskyselystä käy ilmi, että peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista 8,5 prosentilla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voisi keskustella. 17,2 prosenttia kertoo, että heillä on vain yksi läheinen ystävä.
THL:n mukaan yksinäisyyden kytkös masennukseen ja syrjäytymiseen on kiistaton. Yksinäisyyden seuraukset ovat lisäksi laskettavissa taloudelliselta näkökulmalta. Opetusministeriössä on arvioitu, että nuorena syrjäytynyt henkilö aiheuttaa yhteiskunnalle elämänsä aikana 1,2 miljoonan euron kustannukset.
Kirkko auttaa myös netissä
Kirkko kohtaa vaikeissa tilanteissa olevia paitsi toimintansa ja tilaisuuksiensa kautta, myös puhelimen ja netin välityksellä. Työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tarjoavat keskusteluapua useissa eri kanavissa. He päivystävät keskustelupalstoilla, puhelimessa, tekstiviestipalvelussa ja kirkon omassa keskusteluapu-chatissa. Jos keskustelun lisäksi tarvitaan konkreettisempaa auttamista, yhteyttä ottanut ohjataan tarvittavan avun piiriin, jota tarjoavat seurakuntien lisäksi monet muutkin tahot. Nuoria varten netissä toimii yksi Palveluoperaatio Saappaan toimintamuodoista, Nettisaapas.
Junttila, Niina (2015) Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi
https://evl.fi/apua-ja-tukea
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely