Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Ylen Ykkösaamun kolumnisti kysyy:Mitä ministeri saa sanoa?

 

Sisäministeri Päivi Räsäsen Kansanlähetyspäivillä 6.7. pitämästä puheesta alkanut heinäkuun uutisvirta ja mielipiteenvaihto on jatkunut elokuulle asti. Elokuun ensimmäisenä päivänä Terttu Utriainen käsitteli Ylen Ykkösaamun kolumnissaan aihetta. Hän kritisoi, että mediakohussa ei puhuttu Räsäsen nostamista aiheista, vaan siitä, mitä ministerin sopii sanoa. ”Ilmeisesti ministerin Suomessa ei tulisikaan olla poliitikko vaan jonkinlainen hiljainen toimialansa etuja ajavan yritysjohtajan ja virkamiehen välinen risteytys”, Utriainen veisteli.

Hän totesi, että politiikassa pitääkin ajaa asioita retoriikan keinoin ja esittää arvonsa avoimesti valitsijoiden arvioitavaksi. ”Demokratiassa kansalaiset äänestämällä ratkaisevat eri vaihtoehtojen välillä”, Utriainen sanoi.

Hän sanoi median tarttuneen pitkän esitelmän kahteen kohtaan, ”joita sitten joukolla kauhisteltiin ja pidettiin sopimattomina keskustelun aiheina ministerille. Näistä aiheista ei olisi saanut puhua – ei ainakaan tällä lailla”, Utriainen kritisoi.

Utriainen käsitteli Räsäsen puheen vaatimusta, jonka mukaan terveydenhoitohenkilökunnalle tulisi sallia oikeus kieltäytyä vakaumuksen perusteella suorittamasta abortteja.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

”Aborttia haluavien oikeudet on ilmeisesti pystytty turvaamaan Euroopassa niissäkin maissa, joissa terveydenhoitohenkilökunnalla on vakaumukseen perustuva kieltäytymisoikeus. Varmaan tähän pystyttäisiin Suomessakin, jos tahtoa löytyisi”, Terttu Utriainen sanoi.

 

Ei kehottanut rikkomaan lakia

Utriainen sanoi myös, ettei Räsänen kehottanut toimimaan vastoin lakia, vaan hän puhui niin sanotusta normikollisiosta. Se tarkoittaa ristiriitatilannetta, jossa kaksi sääntöä samanaikaisesti velvoittaa vastakkaiseen toimintaan. ”Esimerkiksi toinen säännös velvoittaa salassapitoon ja toinen tiedottamiseen. Jos noudatat toista, rikot toista.”

Hän muistutti, että on olemassa muitakin normeja kuin lakeja. Näitä ovat tapaan, moraaliin ja uskontoon perustuvat normit, jotka yleensä ovat samansuuntaisia ja joskus jopa yhteneväisiä lakien kanssa. Nykyisin maallinen laki ja uskonnolliset normit ovat kuitenkin eriytyneet. Utriainen totesi olevan uskonnollisia ryhmiä, jotka noudattavat maallista lakia tiukempia uskonnollisia sääntöjä. ”Poliittisena ryhmänä he tietysti kannattavat oman arvomaailmansa mukaista lainsäädäntöä ja ajavat sitä poliittisen retoriikan keinoin. Niin politiikassa pitääkin toimia”, Utriainen totesi Ykkösaamussa.