Norjan luterilaisen kirkon papit pyytävät kirkkonsa johtajia takaamaan, että perinteistä avioliittokäsitystä kannattavat papit voivat toimia kirkossa vapaasti.
Yli 200 pappia on tähän mennessä allekirjoittanut julistuksen Norjan kirkon tilanteesta, joka on lähetetty kirkon johtaville toimielimille. Suurin osa papeista on paikallisseurakuntapappeja. Mukana on myös joitakin järjestöjen pappeja ja muutama eläkeläinen.
Kahdeksankohtaisen julistuksen kolmannessa kohdassa todetaan: “Vaihtoehtoinen sukupuolietiikka, joka antaa raamatullisen oikeutuksen samaa sukupuolta oleville parisuhteille ja nyt myös haluaa asettaa ne tasaveroisiksi miehen ja naisen välisen avioliiton kanssa ottamalla käyttöön liturgian samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseksi , on ristiriidassa Raamatun ilmoituksen kanssa. Uusi etiikka muodostaa siksi esteen kirkon työlle ihmisten johtamiseksi kääntymykseen, uskoon ja Kristuksen seuraamiseen.”
Kiista jakaa kirkon
Norjan luterilaisessa kirkossa on kiistelty homokysymyksestä siitä lähtien, kun jo vuonna 1995 kolme yhdestätoista piispasta alkoi ajaa samaa sukupuolta olevien parien sukupuolielämän kirkollista hyväksymistä. Tällä viikolla kirkolliskokous käsittelee Norjassa vihkikaavan luomista samaa sukupuolta oleville pareille. Se on tarkoitus ottaa käyttöön seuraavan kirkolliskokouksen jälkeen tammikuussa 2017.
”Haluamme osoittaa, että se, mitä nyt tapahtuu kirkossa, jakaa kirkon”, sanoo Norjan luterilaisen verkoston johtohahmoihin kuuluva, pastori Rolf Kjøde Dagen-lehdessä (7.4.). Hän on toiminut nyt annetun julistuksen nimien kerääjänä.
”Tärkeintä meille allekirjoittaneille on se, että saamme virallisen vakuuden, emme ainoastaan oikeudesta käyttää klassista avioliittoon vihkimisliturgiaa, vaan myös oikeuden julistaa ja tehdä lapsi- ja nuorisotyötä klassisen opin pohjalta”, Kjøde toteaa.
Kahdeksankohtaisen julistuksen viimeisessä kohdassa todetaan: “Pyydämme sekä piispainkokousta, kirkkoneuvostoa että kirkolliskokousta ennen vuoden 2017 kirkolliskokouksen loppua vastaamaan peräänkuuluttamaamme tarpeeseen saada järjestyksiä, jotka säilyttävät ja varmistavat kirkon traditionaalisen avioliitto-opetuksen laillisuuden. Se vastaus, minkä saamme, on ratkaiseva sen suhteen, mitä neuvoja voimme antaa ihmisille, jotka epäilevät omaa jäsenyyttään ja tehtäväänsä Norjan kirkossa.”
Henkilöseurakuntia vaaditaan
Yhdessä pastori Joachim Grunin kanssa, joka on keskeinen vaikuttaja pappeja kokoavassa Carissimi-liikkeessä, Rolf Kjødeon vaatinut, että kirkko avautuisi henkilöseurakunnille ja sanoisi julkisesti, että niitä halutaan. Niille pitäisi Kjöden mukaan muun muassa antaa kirkollisten tilojen vapaa käyttöoikeus. Henkilöseurakunnista on jo keskusteltu Norjan kirkossa piispainkokouksen aloitteesta, ja niitä varten on luotu kokeilujärjestys. Niitä kuitenkin myös vastustetaan jyrkästi.
Rolf Kjøde on kokenut vaikeaksi koota niitä pappeja ja kirkon työntekijöitä, jotka ovat sitoutuneita Raamatun homosuhteet hylkäävään näkemykseen, yhteisen strategian taakse. Hän olisi halunnut nähdä useampia allekirjoittajia, mutta myöntää, että moni on kieltäytynyt, kun sai kuulla, että lista on julkinen.
– Saamme jatkuvasti palautetta papeilta, että he eivät enää jaksa, ja siksi vain vaikenevat hiljaa tai sopeutuvat valheseen, jonka mukaan mitään hajaannusta ei ole. Seurakunnissa sovitaan, että sukupuolisuudesta ja avioliitosta ei puhuta. Vaihtoehtoisesti erilaiset opit riitelevät keskenään paikallisesti julistuksessa, sielunhoidossa ja nuorten ohjauksessa. Viimeksi mainittu tilanne käy pidemmän päälle mahdottomaksi. Sopeutuminen puolestaan on evankeliumin kieltämistä, Rolf Kjøde kertoo Seurakuntalainen.fi:lle.
Mihin tämä kaikki kirkossa johtaa? Kjøden mukaan sitä ei vielä tiedä kukaan, mutta edessä on aika, jolloin täytyy keskustella, rukoilla ja tavalla tai toisella toimia yhdessä.
– Sitä, mitä lopulta teemme, meidän on yhdessä työstettävä Hengen johdossa, Kjøde sanoo.
