Kirjoittanut
”Silloin kun tuntuu, että omat voimat eivät meinaa riittää, saan rauhoitettua mieleni sillä, että kun Jumala on minut tälle paikalle kutsunut, hän myös antaa tarvittavan voiman”, kertoo kriisiraskaustilanteissa auttava Outi Papunen.
Kun raskaustesti näyttää positiivista, mutta pelkkä ajatus lapsesta tuntuu kaatavan maailman, tai kun syystä tai toisesta on päädytty aborttiin, eikä sitä seuraakaan helpotus vaan ahdistus, ei kenenkään pitäisi joutua kantamaan tilannetta yksin.
Moni abortin läpikäynyt kokee, ettei kukaan ymmärrä, eivätkä omat tunteet ole luvallisia. Itu-työn avulla näitä naisia tuetaan omien kokemusten ja tunteiden rehelliseen kohtaamiseen ja käsittelemiseen. Menetystä on lupa surra ja tuen avulla synkistäkin tilanteista on mahdollista jaksaa eteenpäin. Jos abortti on vasta suunnitteilla, voi tuen saaminen johtaa siihen, että yllättäen alkanut uusi elämä saakin luvan jatkua.
Jumala kutsui työhön yllättäen
Outi Papunen työskentelee Itu-työssä, jonka tavoitteena on auttaa yllätysraskaustilanteissa olevia tai abortin kokeneita. Hän on aloittanut vuonna 2004, ensin vapaaehtoisena uutta työmuotoa rakentaen, sittemmin täyspäiväisesti työskennellen. Mutta oikeastaan Jumala alkoi kutsua tähän työhön jo vuotta aiemmin. Silloin erityislastentarhanopettajana työskennellyttä Papusta oli pyydetty valmistelemaan rukoustapaamiseen alustus lapsista ja nuorista. Jumala laski hänen sydämelleen abortti-aiheen. Vaikka omakohtaista kokemusta abortista ei olekaan, lähipiirin kokemusten käsittely on antanut kosketuksen siihen tuskaan, jota abortti voi naiselle jälkeenpäin aiheuttaa. Hyvät puitteet Itu-projektille on tarjonnut Tampereen NNKY, jonka alaisuudessa Itu-työtä tehdään jo useilla paikkakunnilla ympäri Suomea.
Ihan tavalliset naiset toistensa tukena
Itu-työhön kuuluu monenlaisia toimintamuotoja. Papunen kohtaa yllätysraskaustilanteissa olevia tai abortin kokeneita sekä puhelimessa että kasvokkain. Hän ohjaa vertaistukiryhmiä ja -viikonloppuja. Tampereella hän ohjaa yksinhuoltajien kahvilaa, ja yhteistyössä Tampereen kaupungin työntekijöiden kanssa masukahvilaa vaikeassa tilanteessa raskautta jatkaville. Naisten lisäksi työ tavoittaa säännöllisesti myös miehiä.
Vuosittain puhelinpäivystyksen kautta tavoitetaan noin 130 soittajaa, joista noin 75% on yllätysraskaustilanteessa ja loput abortin läpikäyneitä. Uusia asiakkaita Tampereella on 50-60 vuosittain. Vuonna 2016 Tampereen toiminnan kautta tuettiin 47 äitiä ja 53 lasta.
Työtä on paljon, ja välillä aika ei yksinkertaisesti meinaa riittää, Papunen kertoo. Hän iloitseekin hyvistä vapaaehtoisista, joiden avulla suuri osa toiminnasta saadaan pyörimään. Vapaaehtoisia koulutetaan kahden koulutusohjelman kautta. Ne ovat Kutsuttu Välittämään-koulutus yllätysraskaustilanteessa olevan kohtaamiseen ja Askeleet-koulutus abortin läpikäyneiden kohtaamiseen. Periaate on, että tavalliset naiset koulutetaan auttamaan tavallisia naisia, eikä tarvitse välttämättä olla omaa kokemusta tämän alueen kriisistä. Tärkein ominaisuus on myötätunto vaikeassa raskaustilanteessa olevia kohtaan.
Abortti ei ehkä olekaan helpotus
Papunen on kohdannut työssään lukuisia abortin kokeneita naisia. Hän haluaa rohkaista kaikkia siinä tilanteessa olevia käsittelemään kokemustaan, vaikka siitä olisi pitkäkin aika. Aborttiin liittyy paljon tunteita, jotka käsittelemättöminä vievät merkittävästi voimavaroja jokapäiväisestä elämästä. Moni on luullut abortin olevan ulospääsy vaikeasta tilanteesta, ja sen seurauksena ilmaantuneet suuret tunteet ja paha olo ovat yllättäneet. Vertaistukiryhmissä halutaan kertoa, että menetystä on lupa surra.
Kohdatessaan aborttia harkitsevan, Papunen neuvoo pysähtymään ja miettimään tilannetta tarkkaan, sen sijaan että tekisi hätiköityjä ratkaisuja. Yksin ei kannata asian kanssa jäädä. Usein on niin, että kun joutuu miettimään aborttivaihtoehtoa, on elämässä muitakin hankalia asioita, joista olisi tärkeää jutella. Niistä puhuminen voi auttaa näkemään raskaudenkin vähän eri näkökulmasta. Myös adoptio on hyvä vaihtoehto silloin, kun oma elämäntilanne tuntuu hankalalta vauvan pitämiseen.
– Kaikkein tärkeintä on kuunnella omaa sisintä ja omia arvojaan, koska ne ovat kuitenkin ihmiselle sellaisia elämän peruskiviä. Olosuhteet elämässä voivat aina muuttua, mutta sisintä kantaa aina mukanaan.
Selviytyjien seurassa
Papunen luottaa siihen, että Jumala voi auttaa kaikissa tilanteissa, ja rukoilee kohtaamiensa ihmisten ja tilanteiden puolesta. Kun omat voimat tuntuvat loppuvan, hän muistuttaa itseään siitä, että Jumala on hänet työhön kutsunut. Siksi jokaiselle päivälle varmasti myös annetaan siihen tarvittavat voimat.
– Raskainta työssäni on nähdä erityisesti nuoria abortin jälkeisen ahdistuksen kanssa kamppailevia, joista välillä tuntuu, että elämässä on tämän ratkaisun jälkeen vaikea päästä enää ollenkaan eteenpäin. Toisaalta myös se yksinäisyys, mitä moni yksinhuoltajaäiti kokee elämässä pienen vauvan kanssa, mietityttää välillä tosi paljon. Palkitsevinta työssäni on saatu palaute silloin, kun abortin jälkeinen ahdistus alkaa helpottaa, tai silloin kun yllätysraskaus on saanut jatkua ja yhdessä äidin kanssa voidaan iloita uudesta vauvasta. Olen saanut tutustua vuosien varrella ihaniin äiteihin ja lapsiin, ja nähdä tosi upeita selviytymistarinoita. Varsinkin torstain yksinhuoltajakahvila on minulle aina viikon kohokohta.
”Tehtäväni on luoda toivoa.”
Koskettavia tapahtumia Itu-työssä on paljon. Kerran eräs äiti toi jo muutaman vuoden ikäistä lasta tapaamaan Outi Papusta:
– Hän oli kiitollinen siitä, että tapaamisissamme oli saanut rohkeutta raskauden jatkamiseen ja kertoi, että lapsi on parasta mitä hänelle ikinä on tapahtunut. Enkä ollut omaa osuuttani silloin vuosia sitten sen kummemmin edes miettinyt.
Kun Papunen katsoo taaksepäin, hän rohkaistuu nähdessään, miten uskollinen Jumala on ollut. Jopa ajoittain suurista taloudellisista haasteista on selvitty. Hän on kiitollinen saadessaan tehdä tätä työtä.
Apua tarvitsevalta ei kysellä vakaumusta
Itu-työ perustuu kristilliseen arvopohjaan ja ihmiskäsitykseen, jonka mukaan lapset ovat aina lahja, tulivatpa he millaisiin olosuhteisiin tahansa. Apua tarjotaan kuitenkin kaikille riippumatta ihmisen taustasta ja elämäntilanteesta. Jokaisen päätöstä kunnioitetaan, oli se sitten mikä tahansa. Palvelut ovat ilmaisia ja keskustelut luottamuksellisia. Papunen kertoo, että Ituprojektin työntekijöillä sekä vapaaehtoisilla on oma henkilökohtainen kristillinen vakaumus, ja taustalla tapahtuva rukoustyö on tärkeä osa toimintaa. Jumalan tiet voivat yllättää.
– Joskus vaikeaan elämäntilanteeseen tullut raskaus voikin olla Taivaan Isän kädenojennus pelastaa äidin elämä lapsen kautta.
Tietoa Itu-työstä saa verkkosivuilta www.ituprojekti.net
Aborttien määrä on laskenut, mutta toistuvuus kasvaa
Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9 440 raskaudenkeskeytystä eli 8,2 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti. Keskeytysten lukumäärä on laskenut viime vuosina ja oli vuonna 2015 matalampi kuin kertaakaan vuonna 1970 voimaan tulleen lain aikana, selviää THL:n raportista. Erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Vaikka raskaudenkeskeytysten kokonaismäärä on laskenut, kasvaa toistuvien keskeytysten osuus edelleen. Vuonna 2015 useampi kuin joka kolmas (37 %) raskaudenkeskeytyksistä tehtiin naisille, joille oli tehty keskeytys jo aiemmin. Sosiaaliset syyt ovat ylivoimaisesti yleisimmin käytetty raskaudenkeskeytyksen peruste, joka mainittiin 92,2 prosentissa keskeytyksistä. Keskeytyksistä 4,2 prosenttia tehtiin mahdollisen tai todetun sikiövaurion perusteella.
Lähde: THL 2016 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016102025429
